Keskellä elokuvateatteri Pirtti eli nk. Jallun talli (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Elokuvatoimintaa  Nurmeksessa

Ensimmäisen kerran elokuvia esitettiin Nurmeksessa 1910. Kauppalantaloa ei esityspaikaksi vuokrattu palovaaran takia. Ilmeisesti työväentalo, joka silloin sijaitsi Rajakatu 14:ssä, Kirkkokadun kulmassa, oli ensimmäinen paikka, missä elokuvia näytettiin. Aivan vakituisena esityspaikkana oli vähän myöhemmin Työväenkatu 16:n rakennus. Rakennuksen ulkopuolella, Työväenkadulle päin, oli pömpeli, josta talon päätyyn tehdyn ikkunareiän kautta näytettiin kuvia. Kuvien esittäjänä oli Lehtovaaralla asunut Aukusti Pyykönen.

Eläväin kuvain näyttäjä Kolehmainen

Kustaa Kolehmainen (1879 – 1943) oli nurmeslainen talollinen, joka sivutöinään harrasti myöskin valokuvausta. Koska vuosisadan alun valokuvaajat valmistivat tarvikkeensa ja valokuvat pääosin itse, oli Kolehmaisenkin seurattava valokuvausalan tuoteluetteloita ja lehtiä. Ilmeisesti näistä hän sai jonkinlaisen innoituksen kipinän myös elokuviin. Kolehmainen aloitti näytännöt jo loppuvuodesta 1918. Kun Nurmeksessa kuitenkin vuonna 1919 avattiin kaksi elävien kuvien näyttämöä, "Aino" ja "Wellamo", ulotti Kolehmainen esitystoimintansa Nurmeksesta ympäristökuntiin, kuten Kuhmoniemelle ja Valtimolle. Nurmeksen elokuvapioneeri ei Kolehmainen ilmeisesti kuitenkaan ollut: jo ennen häntä tiedetään Aukusti Pyykösen esittäneen elokuvia Nurmeksessa.

Kolehmaisen ohjelmisto käsitti muutamia yksi- tai kaksikelaisia (10 – 20 minuutin mittaisia) mykkäfilmejä, esimerkiksi Chaplinin elokuvat sekä Majakka ja Perävaunu. Elokuvakone oli ilmeisesti Pathén suosittu, verraten kevytrakenteinen ja kammella kierrettävä malli, jonka valonlähteenä jouduttiin sähköttömillä seuduilla käyttämään kalkkivaloa. Kirkkaanvalon saamiseksi johdettiin lamppuun asetyleenikaasua, joka sai kalsiumkarbidin hehkumaan "hitsipillin kirkkaudella". Kone kehitti luonnollisesti paljon lämpöä, mutta palovahinkoja ei muisteta sattuneen. Filmit kelattiin rullalle takaisin pöytälevyyn kiinnitettävän käsikäyttöisen kelauslaitteen avulla. Hammaspyörävälitteinen kelauslaite antoi myös tyhjälle kelalle aikamoisen vauhdin, ja lapset leikkivät mielellään tällä "väkkärällä", vaikka filmin kelaamista ei olisi ollutkaan.

Kolehmaisen kiertue ulottui myös Valtimolle. Valtimolla asuva Kolehmaisen sisar suhtautui veljensä elokuvatouhuihin erittäin varaukselllisesti, puhuen "pirunmyllystä":

"Sinä vaan sen pirunmyllyn kierrät, ei tuommosilla pirunmyllyhommilla ole siunausta." 

Kustaa Kolehmaisen kiertäminen on loppunut viimeistään äänielokuvakaudella, kuitenkin luultavimmin jo 1920- luvulla. Ystävänsä, eläinlääkäri Jalmari "Jallu" Kortelaisen kanssa hän kuitenkin käynnisti Nurmeksen nsimmäisen kiinteän äänielokuvateatterin ja toimi jonkin aikaa perustetun teatterin koneenhoitajana.

Jallun talli

Ns. Jallun talli oli oikealta nimeltään elokuvateatteri Pirtti. Se toimi kauppias Paavo Kortelaisen makasiinissa, kauppatorin reunalla, ja se oli muutettu käyttötarkoitukseen sopivaksi.  Pirtin toiminta alkoi 1930-luvulla.

Kino- Sointu ja Nurmes-Kino

Kino-Soinnun rakennutti ja elokuvatoiminnan siinä aloitti Outokummusta tullut Taito Toivola vaimoineen 1950 -luvun lopulla. Toiminta päättyi Toivolan äkilliseen kuolemaan 1963. Vuonna 1973 jatkajaksi saatiin Peltonen-niminen kiteeläinen elokuvayrittäjä, joka varsinaiselta toimipaikaltaan käsin näytti elokuvia Nurmes-Kinoksi muuttuneessa teatterissa vuoteen 1976. Hänen jälkeensä v. 1977 Raimo Korhonen ja Toivo Tanskanen lunastivat kiinteistön ja aloittivat elokuvaesitykset. Korhosen ja Tanskasen elokuvaliikkeenpito päättyi vuodenvaihteessa 1980-81.

Välissä oli katko, mutta vuoden 1987 syyskuussa Nurmes-Kinon elokuvatoiminta jatkui Jouko Peltosen harjoittamana. Peltonen sai toimintaan kaupungilta kuukausittaisen tuen. Peltonen oli aloittanut elokuvien näytön Nurmeksessa edellisestä liikepaikastaan Lieksasta käsin näyttämällä lyhyen aikaa elokuvia Hyvärilän nuorisomatkailukeskuksen auditoriossa, mutta siellä toiminta ei kannattanut. Nurmes-Kinossa päättyi elokuvien katselu 1990-luvun alkupuolella.

Kuva-Poro

Porokylän puolella toimi elokuvateatteri Kuva-Poro.  Talon rakennutti Nurmeksen sos. dem. työväenyhdistys ja se avattiin vuonna 1962. Myöhemmän elokuvateatterin omistajan, Niilo Rantolan, kuoltua toiminta siinä loppui v.1985:n paikkeilla.

Nykyisin elokuvia katsellaan Nurmes-talossa Kino Hannikaisessa.