Näkymä Työväenkadulta Raatihuoneenkadun suuntaan v.1910-1915 (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Kerttu Mustonen Nurmeksessa

Nurmeksen kirkkoherranvirastossa tehdyn sukuselvityksen mukaan Kerttu Maria Mustonen syntyi  21.03.1891 Kuopiossa, mistä perhe muutti Nurmekseen 01.03.1892. Isä Juho Mikonpoika Mustonen on saman selvityksen mukaan syntynyt 10.11.1859 Nurmeksessa ja äiti Maria Johanna Torvinen 21.09.1859 Kuopiossa.

Perheeseen kuului Kerttua vanhempi veli Yrjö Johan (s. 02.10.1889 Kuopiossa) ja Kerttua nuoremmat, Nurmeksessa syntyneet Alma Elisabet, joka syntyi ja kuoli samana vuonna 1892, sekä viisivuotiaaksi elänyt, v. 1894 syntynyt Uno Ilmari, 1896 syntynyt ja kaksikymmenvuotiaana v.1914 kuollut Martti Akseli sekä 1898 syntynyt ja seuraavana vuonna kuollut Mauri Reino.

Kertun isä oli vanhempi konstaapeli Nurmeksen kauppalassa.  Mustosen perhe asui Työväenkatu 6:ssa sijainneessa talossa,  joka oli rakennettu 1893.  Tämä alkuperäinen talo paloi pahasti talvisodan pommituksissa, ja tontilla myöhemmin sijainnut talo oli rakennettu alkuperäiseen tukeutuen mutta melkein kokonaan uudelleen.  Kertun nuoruudenrakastettu oli nimismies C.V. Forssin poika Lauri, joka asui palosolan toisella puolella Raatihuoneenkatu 7:ssä. Lauri oli kaksi vuotta vanhempi kuin Kerttu, mutta hän oli yhteiskoulussa samalla luokalla Kertun kanssa. Heidän luokanvalvojanaan toimi legendaarinen Olli Koistinen.

Ylioppilaaksi Kerttu kirjoitti vuonna 1911.

Kerttu ja hänen Yrjö-veljensä muuttivat Helsingin pohjoiseen suomenkieliseen seurakuntaan kesäkuussa 1920. Äiti oli kuollut kaksi vuotta aikaisemmin toukokuussa 1918 ja isä jo helmikuussa 1905, joten sisarusten lähdettyä koko perhe oli poistunut Nurmeksesta. Kerttu vieraili kuitenkin usein kesäisin Nurmeksen Lipinlahdella sukulaisiaan tapaamassa.

Helsinkiin muutettuaan Kerttu  Mustonen työskenteli  kirjanpito- ja konttoritehtävissä eri yrityksissä. Kerrotaan, että tämän Suomen merkittävimpiin kuuluvan iskelmäsanoittajan ura lähti liikkeelle sattumalta: hän sai tehtäväkseen kirjoittaa Oolannin sodan sanat uusiksi firman pikkujoulua varten, ja laulu laulettiinkin uusin sanoin yhdessä yrityksen 70 työntekijän voimin. Paikalla oli eräs Kertun työtovereista, joka toimi tanssiorkesterin pianistina, ja hän pyysikin Kerttua tekemään uudet sanat joihinkin englantilaisiin iskelmiin.

Kerttu Mustonen tunnetaan ikivihreiden iskelmien sanoituksista, joita hän tekikin 178 kappaletta. Niistä tunnetuimpia ovat mm.  Äänisen aallot, Ilta Kannaksella, Siks' oon mä suruinen, Heipä hei, vaikka kärryt kaatukoon.  Lisäksi hän kirjoitti  kertomuksia 1920-luvun lukemistoihin, hupailuja radioon, teki elokuvakäsikirjoituksia ja  myös  sävelsi. Parhaat tangorunonsa hän kirjoitti Toivo Kärjen sävellyksiin.

Kerttu Mustonen muistetaan iloisena, räiskyvänä ja ystävällisenä ihmisenä.