Nurmeksen satama

Nurmeksen ensimmäinen laivalaituri rakennettiin Kirkkorantaan vanhan kellotapulin lähettyville. Kun höyrylaivoja varten korotettu vanha puusilta oli hevospelillä hankala ylittää, päätettiin sillan vaihtamisen yhteydessä tehdä uusi satama Vinkerlahden puolella olevaan Lieteniemeen.

Kauppala aloitti sataman täytön vuonna 1881 lainarahalla, maalaiskunnan vastustuksesta huolimatta. Samalla saatiin työtä työttömyydestä kärsivälle seudulle ja autettiin kauppalan rakentajia, haettiinhan rantamatalikon korotukseen tarvittavat täyttömaat mm. kauppalan talojen rakennustyömailta.

Täytemaan reunaan tuli puulaituri eli ryki ja 1883 saatiin satamanosturi. Satamamaksua alettiin kantaa 1889, ja siitä tulikin tärkeä osa kauppalan taloutta: joinakin vuosina lähes puolet Nurmeksen kauppalan tuloista saatiin satamamaksuina. Tärkeimmät tuontiartikkelit olivat suola ja jauhot, vientiin meni muun muassa voita ja puolukoita.
 

Pohjois-Karjala no 84 26.7.1904

Nurmeksen pakinoita.

Raittiusasia ja salakapakoiminen, nämät kaksi niin toisilleen vastakkaista seikkaa, ovat meillä yhä wielä päiwän polttawimpina kysymyksinä. Raittiusasian puolella luonnollisesti owat, muutamia harwoja poikkeuksia lukuunottamatta, ainoastaan harwalukuiset seuran jäsenet, kun sitä wastoin salakapakoitsijoita lämminsyvämmisesti kannattaa ja waalii Nurmeksen ylimysluokan enemmistö. Raittiusmielisten pakottamina wiranomaiset owat haastaneet muutamia salakapakoitsijoita oikeuteen, mutta haasteesta huolimatta tuntuu tuota roskaista liikettä yhä wielä harjoitettavan. Niinpä tämän kuun 7 päivänäkin höyrylaiwa "Seuran" ollessa täkäläisesä laiturissa juopuneita hoiperteli laiturin ja kauppalan wälillä. Mutta kun illalla sulettiin laiwan ovet ja janoisia yhä wieläkin janotti, niin mikäs muu neuwoksi kuin ikkunain kautta yrittämään sisään. Urhoollisesti pommittivat sankarimme laiwapahaista kerskuen, että sakkoja ei makseta ikkunain särkemisestä. Ja häwytöntähän olisikin laiwan puolesta asettaa miehet edeswastuuseen, sillä eihän tämä muuta ollut kuin sato heidän omasta kylwöstään. Mutta ihme ja kumma, miksi ei wiranomaisilla ole mitään tekemistä tällaisten juttujen kanssa? Kai ei se oikeastaan mitään ihmekään ole sille, joka lähemmin tuntee täkäläisiä oloja. –Luullakseni joka paikassa muualla Suomessa edes sen werran kunnioitetaan lakia ja isien wanhoja tapoja, että sunnuntaina edes pidetään oluttehtaat suljettuna.

Mutta täällä Nurmeksessa tapahtuu se julkeus, että kesäkuun 19 p:nä armon wuonna 1904, juuri samaan aikaan, kun kirkon kellot kutsuiwat ihmisiä herran huoneeseen, oluttehtaalta kuletettiin olutta ja portteria laiwaan. Jos wielä sanoisin kenen renki ja hewonen oliwat kulettamassa, niin warmaan useimmat lukijoista saisiwat halwauskohtauksen, siis olkoon se muille salaisuutena, nurmekselaiset sen kyllä tietäwät. Mutta siltä se tuntuukin, että täällä kuljetaan wastakkaiseen suuntaa kuin muualla, ainakin muutamissa kohdin. Täällä esim. siwistynyt mies, johon muut owat tottuneet kunnioituksella katsahtamaan ikään kuin johonkin puolijumalaan, ihmettelee, että se ja sekin, jota hän on ennen pitänyt kunnon miehenä on ryhtynyt raittiusseuraan. Todellakin ihmettelyä ansaitsewa seikka!

***

Sitten minä suosittelin herroille wiranomaisille wälipalaksi meillä ja muualla, mallasjuoma-asetuksen 25 pykälää vuodelta 1883. Siinähän on päiwän selwästi sanottu, että kaikki juomatehtaan tapaan walmistetut mallasjuomat owat luwatonta kauppatavaraa. Mutta siitä huolimatta myydään useista paikoin meidän hywässä kylässämme olutehtaan jääkellarikaljaa, josta asiantuntijat owat antaneet sen lausunnon, että se pikkaisen "tukkaan" menee. Sietäisipä tämäkin asia wiranomaisten puolelta toimintaa ja pikaista korjausta, sillä ainakin muutamista täällä käyvistä laiwoista on todistettawasti myyty olutta jääkellarikaljan nimessä. Sen kyllä jo kauppalamme raittiusmieliset owat saaneet oppia tuntemaan, että heillä ei ole paljon odotettawissa niiltä, joiden tehtäwä ja welwollisuus olisi tukea ja puolustaa asiamme niillä laeilla, joita jo on onnistuttu saamaan juomapaheen poistamiseksi, mutta jotain heiltä kuitenkin ollaan oikeutetut waatimaan, ja niinpä rohkenen pyytää armoisia herroja keskustelemaan mainitusta pykälästä omantuntonsa kanssa.

***

Kauppalan talon kiwijalka on nyt jo kokonaan walmiina, ja jos wain tulee sen mukaan kuin perustus, niin aiwan warmaan saamme siitä itsellemme upean kodin, jonka awarista suojista wielä tullaan monesti pohtimaan kauppalamma elinkysymyksiä. Suotawana wain olisi, että uuden kokoushuoneen mukana saataisiin uusi pikkumaisuuksista wapaa mielikin ja annettaisi tasa-arwoisuus niillekin, jotka siellä tulewat wain yhden waiwaisen äänensä laskemaan waakalaudalle, eikä enään niin halweksivasti kohautettaisi olkapäitä tai käännettäisi selkää, kun niitä tämänkin wuotisissa kokouksissa on ollut tilaisuudessa näkemään. –Yhteiskoulun rakennushommat myöskin jo owat hywällä alulla. Wiikkokausia siellä jo on hiellä ja wäellä aherrettu raatamassa. Kunpa wain wastainen nuoriso, joka siinä opin ahjossa tulee nauttimaan tiedon kultamuruja, muistaisi ensimmäisen kiitollisuutensa antaa niille. jotka nyt oppilaitosta walmistaissa kantawat päiwän kuorman ja helteen.