Sikke ja Rauha Lipponen lampaineen (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Sanontoja ja uskomuksia

Sanontoja

Aamusta päivä jatkuu, ei illasta.

Aika hiiren haukotella, kun on kissan kintahissa.

Ahkerat äidit, laiskat tyttäret. Laiskat äidit, ahkerat tyttäret.

Ei nukkuvan kissan suuhun hiiri juokse.

Ei suuret sanat suuta halkase.

Ei makkeeta mahan täyeltä, tulee äkikseltään ähky.

Ei koskaan perille johda tie, joka markkinatorilta toiselle vie.

Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

Hiki laiskalla syödessä, vilu työtä tehdessä.

Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan.

Hullu työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Kyllä koira koiran tuntee.

Korppi ei noki korpin silmää.

Kyllä kaksi kissannii nostaa, jos vain häntä kestää.

Laita lapsi asialle, mene itse perästä.

Liika lämmin sukassa, kylmä lapasessa.

Lupaus on velkaakin pahempi.

Lisänä se on rikka rokassa, hämähäkki taikinassa.

Lahnanpää lampaanpää, hauenpää halonpää.

Mies tekee talon, nainen kodin.

Maassa maan tavalla.

Pieni lapsi polkee helmoja, iso lapsi sydäntä.

Pyhätyöllä ei ole siunausta.

Räkänokastakin mies tulee, vaan ei tyhjän naurajasta.

Söisi kissakin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.

Sen suu napsaa, jonka jalka kapsaa.

Tylsä veitsi tyhmän miehen, terävä tekevän veitsi.

Älä luule lukkari, että pappi laulaa.

Sitä koira koikseen sanoo, missä on kolme yötä.

Niin on kiire, ettei jouva päätään sammuttamaan.

Itselleen sika kiusaa tekee, kun kaukalonsa kaataa.

Ilo pintaan vaikka syän märkänis.

Lakaise ensin omat raput ja sitten vasta naapurin.

Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Ei sota yhtä miestä kaipaa.

Hyvä kello kauas kuuluu, paha kello kauemmas.

Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.

Täys kuin Turusen pyssy.

Lentää kuin päätön kana.

Lankes kuin Manulle illallinen.

Meni kuin pää kolmantena lankana.

Onhan niitä Pennasella päiviä.

Pitkä kuin nälkävuosi.

Ota silmä kätees ja katso.

Hiottipa se lopultakin. Hyvä kahvi hiottaa heti.

Takuulla, sanoi Tampereen likka ja taas valehteli.

Älä luule luuta lihaks, pässinpäätä paistikkaaks.

Nyt on laulut laulettu ja nuotit pantu pussiin.

Ruma kuin riihen seinästä revitty piru.

Katsoo kuin lehmä uutta veräjää.

On nyt korsi porsaan suussa, sanoi mies, kun nuoren tupakoitsijan näki.

Rakennettiin kauan kuin Iisakin kirkkoa.

Hymyilee kuin Hangon keksi.

Ei tässä olla kuin jäniksen selässä.

Syö lusikalla, älä livo kielellä.

Kuohatissa ei kuolema auta. Siellä ei ruumiita saateta hautaan, vaan Sikosaareen ne souvetaan.

Se on niitä laitapuolen kulkijoita.

Eipäs mennä syyhyttä saunaan.

Kahtoo yhteen kohtaan kuin Kamulan sika.

Istu, ettei lapsilykky mene talosta.

Seppä ja sika saavat vanhasta uutta.

Yhtä suora kuin Honkalan kohdalta maantie.

Kulkevat peräkkäin kuin kuokanvaaralaiset kirkkoon.

Hävisi kuin Ukko Timosen pyhä.

Se on ihan totta, sanoi Röllykkä-vainaa.

Ruvetaanpa kynsilleen. (nukkumaan)

Nyt on syöty, milloin lie maksettu.

Järjestyksessä kuin Harjulan pojat kukon syönnissä.

Pyyhkäisi pöytää kuin Pöyhönen kissaa.

Siinä makkaa kuin allakan tekijä.

Kiiski on pieni kala, vaan uippas liiviin!

Parantaa kuin sika juoksuaan.

Olisinpa lammas, niin saisin kerran vuodessa kelkkakyytiä.

Höpö, höpö ja huomenna lissää.

Pitää käydä koko ruumiin varaan.

Anteeksi pyyvän tällä kertaa, vaan tapojani en paranna.

Istu, ettei pieretä.

Nukahtaa kuin vanha seinäkello.

Siltä on se ruuvi puonnut, joka minulta on löyhtynyt.

Täälläpä on hiljaa kuin huopatossutehtaassa.

Menihän se viisaskin vipuun.

Putosi kuin kivi kaivoon.

On kuin puusta puonnut ja vähän säikähtänyt.

Katosi kuin tina tuhkaan.

Loistaa kuin Naantalin aurinko.

Kiekuu kuin kukko tunkiolla.

Ei näe puilta metsää.

Tiukassa kuin sillit suolassa.

Uskomuksia – Enteitä – Sanontoja

Jos nuori tyttö pesee kynnyksen puhtaan valkeaksi, hän saa valkotukkaisen miehen.

Jos tytöltä pyykkiä pestessä kastuu edusta, hän saa juopon miehen.

Jos tytöllä kahvipannun ympäristö on sotkuinen (kahvi on kiehunut yli eikä tyttö ole puhdistanut pannua), hän saa miehen, jonka suu on kuin navetan sontaikkuna.

Jos suupieliä kutittaa, se ennustaa vieraan tuloa.

Jos käki tulee pihapuuhun kukkumaan, se ennustaa sen talon häviötä.

Jos sairaalasta lähtiessä ottaa kukat mukaansa, joutuu pian uudelleen sairaalaan.

Hautausmaalta ei pidä ottaa mitään kotiin mukaan.

Jos musta kissa juoksee edestäsi tien poikki, niin se on huono enne. Silloin pitää sylkäistä vasemman olan yli.

Tikapuiden ali ei pidä kulkea, sillä se on huono enne.

Jos on menossa jollekin asialle ja akka tulee vastaan, on parasta kääntyä takaisin.

Jos kissa pesee silmiään, tulee vieras. Jos se pesee oikein korvan takaa, tulee kaukainen vieras. Jos se pesee hännän alta, tulee huonotapainen vieras.

Jos teelusikka putoaa lattialle, se ennustaa häitä. Jos taas veitsi putoaa, niin se tietää, että miesvieras on tulossa.

Jos lintu lentää ikkunalasiin, niin se ennustaa jotain huonoa sanomaa.

Lapsesta tulee tavallista viisaampi, jos se syntyy hammas suussa.

Pienet muurahaiset talon kivijalassa ennustavat talon köyhtymistä. Isot muurahaiset taas sen rikastumista.

Ei ollut hyväksi, jos sulhanen näki morsiamensa hääpuvussa ennen vihkimistä.

Toisen ylioppilaslakki ei pidä mennä nuoren panemaan päähänsä, sillä muuten ei tule koskaan ylioppilasta.

Jos hääpäivänä satoi, se ennusti hääparille rikkautta.

Jos muuttopäivänä sataa, sekin ennustaa varallisuutta.

Jos kämmentä kutkuttaa, se ennustaa, että oikea ojentaa, vasen vastaanottaa sen mukaan kumpaa kättä kutkuttaa.

Jos kissa menee pesemään itseään maakuuasennossa se tietää laiskaa vierasta. Jos kissa pesee käpäliään tavallista tarkemmin, niin tulee tarkka vieras.

Jos kissa talvella telmii ja pyörii, tulee tuisku.

Jos kahvikupissa on kaatamisen jälkeen vaahtoa, se tietää, että raha on liikkeellä. Jos se pysähtyy rivan kohdalle, se tulee itselle.

Ruokkolehmän saa laitumelta tulemaan ruokkopaikkaansa, jos sen juoma-astian ympärille on kiedottu emännän hame ja lehmän annetaan sitten juoda astiasta.

Luteet läksivät talosta, jos seinähirsien rakoihin ripoteltiin ruutia.

Rakastamansa miehen sai omakseen, jos kahvikuppiin leikkasi hieman omista kynsistä ja mies joi kahvin. Myös veritippa ajoi saman asian.

Jos astuttaa lehmän ennen lypsyä, tulee lehmävasikka.

Kissalla on seitsemän henkeä.

Jos aiot ja kehut tekeväsi jotain, niin muista koputtaa puuta. Muuten et onnistu.

Maa ottaa vihat pois.

Jos närhi tulee pihapuihin, älä aja sitä pois, sillä närhen tulo ennustaa rahan tuloa.

Sulhaset meni pakoon, jos kynnys oli likainen.

Sulhaset meni talon ohi, jos vesi kattilassa kiehui turhaan.

Vanhoja sääennustuksia

Jos ei pauku Paavalina eikä kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää.

Jos Tipurtin yöt kylmää ( 13 – 16.4.), seuraa 40 pakkasyötä vaikka keskellä kesää.

Mitä Mattina sitä Mariaan.

Helmikuun suoja puutteen tuoja.

Mitä Mariana malolla sitä Vappuna vaolla.

Heikki heittää, Paavo painaa, Matti nostaa. (Heikin päivästä alkaa matikan kutu)

Tammikuun ensimmäisestä suvesta 200 päivän kuluttua pääsee uutta ruista puimaan.

Heikin päivänä karhu kääntää kylkeä. Talvi silloin puolessa. Eläinten rehua pitää olla puolet jäljellä.

Hermannilta heinään.

Pihlaja ei kanna kahta taakkaa.

Jos tammikuu on tasainen, niin helmikuulla heilahtaa. Jos ei helmikuulla heilaha, niin maaliskuulla maksetaan. Huhtikuu kaiken kuittaa.

Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa.

Jos maaliskuu alkaa pohjatuulella, niin kolme seuraavaa kuukautta ovat kylmiä.

Jos kukko Mattina räystään alla nokkansa kastelee, niin härkä Mariana janoon kuolee.

Etelätuulella on ruma vaimo. Siksi se puhaltelee koko yön. Pohjoistuulella on kaunis vaimo, jonka vuoksi se ei malta puhallella yöllä. Sillä on kiire kauniin vaimonsa viereen nukkumaan.

Tapion riihenpuinnista on 9 viikkoa lumien lähtöön.

Teerien kuherruksesta on 7 viikkoa sulaan maahan.

Kun kuulet kuovin äänen keväällä, älä enää mene jäälle.

Sateita on kesällä tulossa, jos kanat rupeavat joukolla ottamaan hiekkakylpyjä eli rypemään.

Sateita on tulossa, jos pääskyset lentelevät edestakaisin matalalla.

Surviaisten tanssi ennustaa poutasäitä.

Aamurusko päivän paska. Iltarusko ennustaa selvää päivää seuraavaksi päiväksi.

Ukkospilvet kulkevat yleensä koko kesän keväällä ensiksi valitemaansa reittiä.

"Rastaan rinta" aamulla taivaalla ennusti poutasäätä päiväksi.

Varhainen sade "karjan kynteen" ennusti kaunista päivää.

Aamukaste ennusti poutaa.

Maakiven hikoaminen ennusti sateita.

Jyrkinä jyräys kalamiehen kattilassa. Ristinä emärimmaus lintumiehen rihmasessa.

Liisan liukkaat, Kaisan kaljamat.

Itä talven istuttaa, pohjoinen pois sen puhaltaa.

Jos huhtikuussa paita päällä halkoja hakataan, niin toukokuussa turkki päällä toukoja kylvetään.

Jos muurahaiset keväällä pysyttelevät pesässään, niin vielä tulee lumisateita. Jos ne vaeltavat kauempana, niin lunta ei enää sada sinä keväänä.

Pane keväällä koivunoksa maljakkoon ja laske kuinka monta vuorokautta menee siihen, kun ne ovat hiirenkorvalla. Kuinka monta päivää menee siihen, kun oksat ovat hiirenkorvalla, niin monta viikkoa menee siihen, kun koivut ovat luonnossa hiirenkorvalla.

Jos ampiaiset pyrkivät tulemaan sisälle, se ennusti sateita.

Linnunradasta vanhat ihmiset ennustivat tulevia säitä. Jos linnunrata ei ollut tasainen, vaan sinä näkyi muuta vaaleampia kohtia, niin keväällä oli vielä odotettavissa lumisateita.

Kun koivut ovat hiirenkorvalla, alkaa sären kutu.

Jos Urpona on paita päällä, niin kesällä on turkki päällä.

Itätuuli tuo sadetta.

Jos Letuksen eli Markuksen yön kylmää, niin tulee huono kesä.

Revontulet talvella ennustavat pyryjä.

Jos pysyvän lumen satoi syksyllä, kun vielä oli lehti puussa, se ennusti sitä, että tulevana talvena kuoli paljon nuoria miehiä.

Jos keväällä tuli ukkossää ennen juhannusta tai kun vielä järvissä oli jää, se ennusti kylmää kesää.

Ukonilman jälkeen sää yleensä jäähtyy.

Jos kuun ympärillä on talvella kehä, tulee tuisku.

Sitä syksynä, mitä päivä Pärttylinä.

Simo siltoja tekee, Martti maita vahvistaa, Antti aisoilla ajaa.

Esteri hameen helmat kastelee.

Jaakko heittää kylmän kiven kaivoon.

Semmoinen ilta, kun on Marian etsikkopäivänä (2.7.) on 40 päivää siitä eteenpäin.

Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato.

Uudenvuoden kirkas tähtitaivas lupasi hyvää ohravuotta, sienisatoa ja karjan menestymistä.

Jos teeri kukersi elo-syyskuun vaihteessa, talvi tuli varhain.

Mikosta päre pihtiin, tutti rukkiin, kaali kuppiin, akat pirttiin ja nauriit kuoppaan.

Jos keväällä lehti tulee nopeassa tahdissa puihin, on maaviljelijällä elonkorjuuaikana kiirettä, sillä viljakin valmistuu nopeasti.

Jaakkona menee käelle ohran siikanen kurkkuun ja se lakkaa kukkumasta.

Pietarin päivä on viimeinen rukiin kylvöpäivä.
Jos elokuun sateet tulevat taivaalla olevista tummista pilvistä, on tulossa hallaöitä.

Heikkinä heinät kahtia.

Paavalina päiväkulta lämmittää.

Mattina toinen silmä vettä vuotaa.

Varisten raakkuminen ennustaa, että sinä päivänä vielä sataa.

Ukonilma jäitten aikaan ennustaa kylmää kesää.

Itä talven istuttaa. Pohjoinen sen pois puhaltaa.

Vanhoja parannuskeinoja

Tautia parannettaessa käytettiin entisaikaan erilaisia apuvälineitä ja lääkkeitä. Parantamisessa noudatettiin similia similibus-lakia eli samanlaista samanlaiselle. Lääkkeet otettiin sieltä, mistä taudinkin ajateltiin olevan peräisin.

Palovammaan pannaan ensiavuksi raastettua raakaa perunaa. Sitten laitetaan paksua kermaa kuppiin ja siihen hiukan kuusenneulasia. Kerman annetaan hiljalleen kiehua hellan laidalla niin kauan, että pinnalle muodostuu keltainen öljymäinen kerros. Tällä öljyllä voidellaan palovammaa silloin tällöin. Näin menetellen palovammasta ei jää arpea.

Maitorupea parannettiin siten, että ihottuman päälle pantiin ensin voidetta ja sen päälle hiirenkorvalla olevia koivunlehtiä. Seuraavaksi haude peitettiin voipaperilla ja sideharsolla.

Pakottavaan niveleen pantiin kaalinlehtikääre.

Ajos parannettiin siten, että ajoksen päälle pantiin ensin voita ja sitten rautalehti eli piharatamon lehti. Lopuksi kääre.

Kun korvaan pisti, puhallettiin tupakan holkin avulla tupakansavua korvaan. Sen jälkeen korvaan pantiin pumpulia.

Maitorupea parannettiin myös siten, että lehmän utareesta lypsettiin maitoa tyhjään puhtaaseen pulloon. Pullon suun piti olla aivan vetimessä kiinni. Maidolla voideltiin sitten lapsen rupisia kohtia.

Kaulan ja käsivarsien tuberkuloottisia pahkuroita hoidettiin seuraavasti: pieneen kulmikkaaseen etikkapulloon pantiin 12 kultapäistä silmänneulaa (muut neulat eivät kelvanneet). Kun etikka oli syövyttänyt neulat, kuumassa saunanlöylyssä pullossa olevalla nesteellä voideltiin pahkuroita.

Lysolia käytettiin kuolintapauksen ja tarttuvien tautien yhteydessä seuraavasti: Lysolilla pyyhittiin  sänky ja kaikki huoneessa olleet puupinnat.

Tarttuvien tautien jälkeen suljettiin ovet ja ikkunat kiinni ja ajettiin ihmiset pois sisältä. Sitten kuumalle hellalle roiskautettiin lysolia. Annettiin lysolinhajun vaikuttaa jonkin aikaa. Sitten asunto tuuletettiin kunnolla.

Ajosta haudottiin kuumalla puurolla.

Lapsen rähmiviä silmiä hoidettiin siten, että niihin tiputettiin nännistä rintamaitoa.

Jos siikanen pisti jalkaan, niin sitä parannettiin seuraavasti: voi pantiin voipaperin päälle muokattavaksi siten, ettei siihen saanut tuuli käydä. Kipeä kohta voideltiin tällä vatkatulla voilla.

Pikiöljyä käytettiin yskään. Lusikalliseen maitoa pantiin muutama tippa pikiöljyä. Keuhkotautia hoidettiin tuomenkuorivedellä.

Hinkuyskää parannettiin siten, että pissaan sekoitettiin hunajaa ja keitettiin kattilassa 10 minuuttia. Annettiin lapselle ruokalusikallinen kerrallaan.

Kun ennen pyykinpesua pissattiin käsille, ei pyykkipulveri rokahduttanut käsiä.

Lasten pistävään korvaan pantiin pissaa.

Koiran purema parannettiin sirottelemalla runsaasti hienoa sokeria haavalle.

Haavoihin pantiin heti ensiavuksi pissaa, lisäksi vielä piharatamon lehti.

Pikkuhaavoihin pantiin, mikäli saatavissa oli, ukontuhniaisen eli vanhan maamunan pölyä.

Palovammaan saatettiin ensiavuksi panna lehmänlantaa.

Ajosta hoidettiin myös siten, että sitä voideltiin saippua-piimäseoksella. Keltainen pyykkisaippua raastettiin ja sekoitettiin piimään.

Apteekista ostetulla jodilla hoidettiin haavoja.

Keltatautia hoidettiin siten, että keltasirkku keitettiin ja sen keitinvesi juotiin.

Kipeään kaulaan pantiin pissakääre tai likainen sukka.

Jos silmään meni roska, niin yläluomi käännettiin ylöspäin kaksinkerroin. Sen jälkeen avustaja nuolaisi sen pois.

Pakotuksia hoidettiin kuppaamalla.

Käsivarresta suonta iskemällä ohennettiin verta.

Hinkuyskää hoidettiin juottamalla yskäiselle hevosen maitoa.

Hammassärkyyn auttoi lehmänlantakääre, joka lämpimänä pantiin poskelle.

Rannekipuihin auttoi valopetroolikääre.

Syyliä poistettiin rikillä, laapiskynällä, aamusyljellä sekä sipulilla. Sipuli halkaistiin ja keskelle koverrettiin syvennys, johon pantiin suolaa. Sitten sipuli pantiin uunin niin kauaksi, että se pehmeni. Pehmeällä sipulilla voideltiin sitten syylät.

Kipuja parannettiin myös villalankakääreellä.

Vauvan rähmiviä silmiä pyyhittiin vauvan omalla pissillä.

Syövän lääkkeeksi käytettiin koivun käävästä tehtyä teetä.

Syöpää hoidettiin myös siten, että kananmunien päälle pantiin sitruunoita.

Kun sika teurastettiin, sen kärsä otettiin talteen ja kuivattiin. Kärsää käytettiin sikotaudin hoidossa, siten, että sillä paineltiin leukaperiä.

Kaalimurskalla haudottiin kipeitä paikkoja.

Hinkuyskä parani, kun muutettiin asuntoa.

Tulehtunutta paikkaa saatettiin hautoa myös sian kakalla.

Kun lapset kesäisin olivat enimmäkseen paljain jaloin, heille tuli joskus "variksen varpaat". Ne saatiin pois voitelemalla jalkoja pissillä.

Reumaa parannettiin siten, että suopursuja kerättiin ja pantiin ison ammeen pohjalle. Päälle kaadettiin kiehuva vesi. Kun vesi oli jäähtynyt sopivan lämpöiseksi, voitiin istuutua ammeeseen.

Syyliä poistettiin siten, että uuninluutavedellä voideltiin syyliä.

Kuumeeseen oli malilääke. Kuumaa kahvia hämmennettiin maliruoholla ja syntynyt musta liemi ryypättiin.

Märkivää haavaa hoidettiin seuraavasti: Pieneen pataan laitettiin kaksi ruokalusikallista voita ja puoli teelusikallista suolaa. Niiden annettiin tiristä tulella ja keitoksen päälle tullut vaahto kuorittiin pois. Sitten rasvan annettiin jäähtyä, laitettiin seos harsoon ja tämä sitten märkivään haavaan. Haava parani pohjasta päin eikä tehnyt rupea.

Syyliä hoidettiin seuraavalla tavalla: Keväällä anna hevosen kerätä ruohon oraita kuolaimet suussa. Kun se lumpsuttaa kieltä edestakaisin suupieliin kertyy vihreää kuolaa. Voitele sillä kätesi, niin syylät paranevat pois.

Ampiaisen pistosta hoidettiin pissalla.

Syylät saatiin käsistä pois myös seuraavalla tavalla: Ukkoskuuron jälkeen etsittiin kivi, jonka päällä oli vettä. Vesilammikossa kiveä vasten hangattiin käsissä olevia syyliä. Syylät lähtivät pois jos muisti olla kertomatta asiasta kenellekään.

Lasten päistä poistettiin täitä valopetroolikäärellä. Kun kääre poistettiin, hiukset kammattiin tiheällä täikammalla.

Riisitautia hoidettiin näsiänmarjoilla, jotka keitettiin spriissä. Koska näsiänmarjat ovat myrkyllisiä, ne piti kerätä käsineet kädessä. Näsiänmarjat ovat mustia, kukat vaaleanpunaisia, voiteina käytettiin apteekista ostettavia veto- ja iktyyli-salvaa.

"Lihaantuminen" hoidettiin tuoreella kuusennaavalla ja perunajauholla.

Riisitautia parannettiin myös siten, että riispörri –niminen elukka pantiin spriihin. Kun se oli liuennut, sillä voideltiin rintaa.

Rakkotulehdus hoidettiin siten, että omaa pissiä keitettiin ja sitä juotiin.

Pykivä kantapää parannettiin korvasta otetulla keltaisella vahalla.

Ajoksen ennaltaehkäisyyn on syötävä hiivaa. Hiiva estää ajoksen tulon.

Kotitekoinen yskänlääke: Kotitekoiseen tervaan sekoitettiin sokeria. Seosta keitettiin ja lisättiin vettä keittämisen aikana.

Syöpälääkkeenä käytettiin myös koivuntuhkasta tehtyä liuosta, jota käytettiin sisäisesti.

Verinen yskä parani, kun ruokalusikalliseen maitoa tipautettiin muutamia pisaroita sievettä. Näin tehtiin, kunnes yskä parani.

Rautalehdellä eli piharatamon lehdellä parannettiin ajos tai esim. tulehtunut varvas siten, että otettiin rautalehtiä, joita ei saanut pestä. Ne käärittiin tiiviisti tulehtuneen kohdan. Seuraavana päivänä vaihdettiin uudet lehdet jne. kunnes tulehtunut kohta parani.

Syylä tai luomi, jossa oli varsi, parannettiin seuraavasti: otettiin syylän omistajan omasta päästä hius, joka kierrettiin tiiviisti syylän ympärille. Parin viikon kuluttua syylä putosi pois.

Syylää poistettiin myös seuraavalla tavalla: Syylän ympärille kierrettiin pellavalanka. Kun syylä putosi, langan sitonut otti langan ja peitti sen salattuun paikkaan. Paikkaa ei saanut kertoa, sillä muuten syylä kasvoi uudelleen.

Syylä parannettiin myös siten, että syylän keskelle tipautettiin sievettä eli typpihappoa.

Struumaa parannettiin siten, että sitä voideltiin pikiöljyllä.

Pakottavaan hampaaseen pantiin piipunihveä.

Piipunihveä käytettiin myös verenmyrkytystapauksessa. Siitä tehtiin rengas, joka kiersi punaisen juovan eteen.

Monille mieluinen yskänlääke tehtiin seuraavasti: pulloon sullottiin hiirenkorvalla olevia koivunlehtiä, pullo täyteen. Sitten pulloon kaadettiin alkoholia samoin pullo täyteen. Tämän annettiin muhia kuukauden päivät. Sitten lääke oli valmista nautittavaksi.

Särkyyn ja pöhötykseen käytettiin seuraavaa kotitekoista lääkettä: Käärme tapettiin ja nyljettiin. Käärmeen rasva otettiin talteen. Siihen sekoitettiin riien marjoja (joko luonnosta tai apteekista). Joukkoon pantiin alkoholia. Kun rasva oli sulanut alkoholiin, lääke oli valmista käytettäväksi.

Keuhkotautia hoidettiin myös seuraavalla lääkkeellä: Suopursuja kerättiin muuripadallinen. Joukkoon sekoitettiin kotitekoista tervaa, vettä ja alkoholia. Keittämisen jälkeen neste pullotettiin ja käytettiin lääkkeeksi. Säilymistä parannettiin lisäämällä sievettä muutama tippa.

Reumaa hoidettiin seuraavasti: Pulloon pantiin muurahaisia ja tenttua. Tällä voideltiin kipeitä paikkoja.

Sikotautia hoidettiin siten, että sian karsinasta otettiin sianlantaa, josta sitten tehtiin kääre. Tällä kääreellä sitten haudottiin turvonnutta poskea.

Lasten sairauksia estettiin siten, että lapsen kaulaan pantiin kangaspussi, johon pantiin kamferia. Lapsi ei sairastellut, jos hänellä oli kamferipussi kaulassa.

Kipeää niveltä esim. olkapäätä voit hoitaa seuraavasti: Pane raparperin lehtiä jääkaappiin. Niitten jäähdyttyä ota yksi lehti ja murskaa sen lehtiruodit. Pane lehti kipeälle olkapäälle ja sen päälle voipaperia ja villainen kääre. Lisäksi esim. pusero, että kääre pysyy paikoillaan. Tämä kaikki toistetaan useampana yönä peräkkäin. Kipu loppuu varmasti.

Syyliä poistettiin seuraavasti: Otettiin pesemätöntä, vasta kehrättyä yksikerroksista villalankaa. Tehtiin siihen niin monta solmua kun oli syyliäkin. Sitten kullakin solmulla kosketeltiin erikseen jokaista syylää. Tämän jälkeen henkilö, joka kosketteli syyliä langalla, otti langan ja vei sen sellaiseen paikkaan, jossa lanka lahosi. Sitä mukaa, kun villalangan solmu lahosi, sitä mukaa syylät hävisivät. Langan solmujen tekijäksi, syylien koskettelijaksi ja piiloon viejäksi ei kelvannut henkilö, jolta syylät poistettiin, vaan siihen tarvittiin eri henkilö.

Kun suonenveto vaivaa, ota kielellesi merisuolan rae. Se auttaa.

Yskänlääkettä valmistettiin ennen seuraavasti: suolavehnän juuria murskattiin ja pantiin pulloon. Päälle kaadettiin koskenkorvaa ja annettiin muhia jonkin aikaa.

Herpes ja syylät lähtevät, kun aamulla niitä voidellaan yösyljellä.

Palovammalle pannaan omaa pissakääre.

Pissillä hoidettiin myös ruusua.

Rakkotulehdukseen auttaa, kun syö puolukkahilloa.

Korvasärkyyn auttoi, kun hiilloksella paistettu sipulikappale pantiin korvaan. Myös valkosipuli teki saman asian.

Syöpään auttaa punajuuren keitinliemi.

Kun kenkä on hangannut kantapäähän rakkulan, pane rakkulan päälle keitetystä kananmunasta valkoinen nahkamainen kappale. Sitten voit panna taas kengän jalkaan ja kävellä.

Palovammaan auttaa myös kananmuna tuoreena.

Kipuihin saat oivaa lääkettä, kun murskaat ikkunallasi kasvavaa kukkapalsamia ja sekoitat sen viinaan. Voitele tällä sitten kipeää kohtaa.

Maitorupeen valmistettiin myös seuraavanlainen lääke: Kuusenpihkaa sulatettiin vaikka esim. purkin kannella. Sekaan pantiin voita tai kermaa. Jäähdytettiin ja voideltiin.

Virtsatietulehdukseen auttaa, kun pureskelet pari katajanmarjaa.