Iltalypsyllä (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Väestö

Ensimmäinen virallinen tilastotieto Nurmeksen asukasluvusta on vuodelta 1750, jolloin Nurmeksen kappelissa oli 1700 asukasta. Tästä eteenpäin asukasluku kasvoi melko ripeästi siten, että vuonna 1865 Nurmeksen seurakunnassa asui papiston laskennan mukaan 9800 henkilöä, joista 5600 nykyisen Nurmeksen kaupungin alueella. Nurmeksen maalaiskunnan ja kauppalan yhdistyessä 1970-luvun alussa nurmekselaisia oli 11 800. Vuoden 2003 lopussa Nurmeksen asukasluku oli 9300.


vuosi                                    asukasluku

1751                                       1 879
1805                                       4 965
1860                                       8 036
1900                                     12 093
1934                                     11 213
1964                                     14 441
1996                                     10 718


Väestökehitys ei ole ollut tasaista. Väkiluvun heilahduksiin ovat vaikuttaneet nälkävuodet, sodat, lasku- ja noususuhdanteet sekä elinkeinorakenteen muutos. Enimmillään, vuonna 1960, Nurmeksessa on ollut 15 000 asukasta. Tuohon saakka Nurmeksen väestökehitys oli tasaisesti nousevaa, jonka jälkeen suunta kääntyi jyrkästi laskevaksi.

1860-luvun lopulla useat peräkkäiset katovuodet aiheuttivat väestön vähenemistä, sillä yksin vuonna 1868 menehtyi lähes tuhat nurmekselaista. Valtimon eroaminen pudotti väkilukua yli 3200 henkeä, kun asukkaat siirrettiin uuden kunnan rekistereihin. Toisen maailmansodan jälkeen väkiluku kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti, mitä osaltaan lisäsi myös siirtoväen asuttaminen paikkakunnalle: vuoden 1950 väestölaskennassa oli mukana yli 1200 luovutetulta alueelta siirrettyä karjalaista. 1960-luvun rakennemuutoksen jälkeen pienviljelys kävi kannattamattomaksi ja väkiluku kääntyi rajuun laskuun.

Nurmeksen kauppalassa elinkeinorakenne oli aluksi erittäin herkkä taloudellisille suhdanteille. Väkiluku kasvoi kauppalan perustamista seuranneina vuosina kituliaasti ja välillä jopa väheni: asukkaita oli parisataa. 1880-luvulla kasvua hidasti työnpuute, kaupan kannattamattomuus ja huonot kulkuyhteydet. 1920- ja 1930-luvuilla kehitys taas juuttui tonttimaan puutteeseen. Asukasluku nousi vajaaseen tuhanteen henkeen, mutta kauppalan rajat osoittautuivat ahtaiksi: väentiheys nousi kauppalassa suurimmaksi Pohjois-Karjalassa ja erittäin suureksi koko maatakin ajatellen.

1960-luvun rakennemuutoksen seurauksena kauppalan palvelut takasivat väestömäärän tasaisen kasvun. 1970-luvun alussa kauppalassa oli noin 2500 asukasta, mutta nykyinen väkiluvun laskeva suuntaus näkyy vanhan kauppalankin alueella voimakkaana.