Navigation Menu

Asset Publisher

angle-left Kuvia kitaralla. Santeri Rautiaisen konsertti galleria Tykossa to 11.8.2022 klo 18

Kuvia kitaralla. Santeri Rautiaisen konsertti galleria Tykossa to 11.8.2022 klo 18

Kuvia kitaralla
To 11.8.2022 klo 18 galleria Tyko, Nurmes-talo
Santeri Rautiainen, kitara

Konserttiin on vapaa pääsy!


Ohjelma:
Giulio Regondi (1822–1872): Etydi nro 4 Adagio cantabile
 

Fernando Sor (1778–1839):   Etydi nro 11 op. 6 Allegro moderato
Etydi nro 18 op. 31 Moderato


Leonard Schulz (1814–1860): Kokoelmasta L’indispensable op. 40
Nro 11 Andante
Nro 4 Allegretto moderato
Nro 10 Agitato
 

Fernando Sor (1778–1839):   Etydi nro 7 op. 6 Allegro
Etydi nro 21 op. 29 Lento


Giulio Regondi (1822–1872): Etydi nro 3 Allegro con moto
 

J.S. Bach (1685–1750): Sarja BWV 995
Prelude - Tres Viste
Allemande
Courante
Sarabande
Gavotte I & Gavotte 2 En Rondeaux
Gigue


Olli Mustonen (1967-):            Sonaatti kitaralle Jehkin Iivana


Konsertin teoksista ja esiintyjästä:

Konserttiohjelman ensimmäinen puolisko esittelee kolme eri klassisromanttisen aikakauden kitaristi-säveltäjää, joista jokainen jätti jälkeensä niin pedagogisia kuin taiteellisia päämääriä varten syntynyttä merkittävää etydikirjallisuutta. Näistä etydeistä on valikoitunut konserttiin tarinallinen sarja, joka liittää yhteen nämä kolme toisistaan hyvin poikkeavaa taiteilijaa.

Giulio Regondin tyylin tärkeimpiä rakennusaineita ovat lyyrisyys, draama sekä virtuoottisuus. Nämä kolme ovat elementtejä, jotka hän omaksui kotimaansa Italian oopperakulttuurista. Regondin suosio ylsi aikansa musiikkielämässä siihen pisteeseen, että hänen tiedetään musisoineen itse Clara Schumannin kanssa.

Espanjalaiselle Fernando Sorille tunnuksenomaista on moniäänisyyden ja sinfonisuuden vaaliminen kitaratekstuurissa. Tähän on erityisesti vaikuttanut Sorin laaja-alainen koulutus Montserratin luostarin munkkien parissa. Säveltäjä tuntuu usein pidättäytyvän suoranaisesta virtuositeetista, kuitenkin kultivoiden kitaran soittotekniset elementit etydi kerrallaan.

Leonard Schulz tuo tyylillisesti mieleen toisen itävaltalaisen säveltäjän: Franz Schubertille ominainen vaeltaja- tematiikka on selkeästi läsnä myös Schulzin etydeissä. Tonaliteetti vaihtelee sävellyksissä runsaasti, hälventäen seesteisyyden ja traagisuuden rajaa.

J.S. Bachin sarja BWV 995 tunnetaan myös hänen 5. sellosarjanaan. Sarja BWV 995 kuuluu kyseenalaisesti nimettyjen ”luuttusarjojen” joukkoon, ollen todennäköisesti ainut säveltäjän alunperin luutulle tarkoittama sarja. Sarja on muotoiltu ajan ranskalaisia hovitansseja mukailevaksi tanssisarjaksi. Versaillesin hovi edusti asukkailleen maanpäällistä taivasta, aina Jumalaa edustavaa kuningashahmoa myöten. Tämä saattoi mahdollisesti inspiroida Bachia siteeraamaan hovitanssien konseptia, jalostaen sitä oman musiikillisen visionsa toteutukseen. Tanssit itsessään sisältävät oman, keskinäisen dramaturgiansa: on tansseja, jotka on tarkoitettu myös alamaisille ja palvelijoille, sekä tansseja vain mestareille ja kuninkaille.

Olli Mustosen 1. kitarasonaatti kuuluu niiden harvojen kitarasävellysten joukkoon, jotka ovat olemassa myös piano- ja orkesteriversiona. Teos on inspiroitunut karjalaisen runolaulaja Jehkin Iivanan (1843-1911) eskapistisesta säveltaiteesta. Kanteleenomaisen näppäilyn siivittämänä sonaatti matkaa kauas ajasta ja paikasta myyttisyyteen, hypnoottisuuteen, taisteluihin ja seikkailuihin, itkuvirsien ja Tuonelan maailmaan.

Santeri Rautiainen on muusikko, jolle innokkuus ja analyyttisyys eivät ole toisiaan poissulkevia elementtejä. Sukupolvensa suomalaisista kitaristeista hän on aktiivisimpia konsertoijia, jonka lisäksi hän toimii nykymusiikin asemaa edistävässä Kitara Novayhdistyksessä. Rautiaisen laaja ohjelmisto sisältää musiikkia 1500- luvun kielisoitinteoksista tämän päivän sävellyksiin. Tällä hetkellä häntä kiehtovat periodisoittimien ja elektronisten instrumenttien tuomat mahdollisuudet oman äänen laajentamisessa.

Rautiainen on opiskellut musiikkia monipuolisesti valmistuen maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemialta, Alicanten yliopistolta sekä Maastrichtin konservatoriolta. Lisäksi hänelle on myönnetty Diploma di Merito Sienan kesäakatemiasta. Rautiaisen soittoa on kuultu muun muuassa Kamarikesä-, What Ever Works - ja Tampere Guitar Festival -tapahtumissa. Yhtyeitä, joiden kanssa hän on työskennellyt ovat mm. Uusinta- yhtye, NYKY- ensemble sekä Kaunasin kaupunginorkesteri. Hänen työskentelyään ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto.