Nurmes-talo on nyt viimeistä viikkoa avoinna yleisölle ennen sulkeutumista peruskorjausta varten. Eipä täällä ole mitään nähtävääkään: muuttomiesten lisäksi talossa on vain kourallinen henkilökuntaa päivittäisten tehtäviensä ja pakkaamisen keskellä.

Hyvinvointipalvelujen hallinto talon pohjakerroksessa suljetaan tämän viikon jälkeen. Kötsin museota tyhjennetään parasta aikaa, musiikkiopiston tilat ovat tyhjät, Hannikaisen salissa puretaan ääni- ja valokalustoa pois paikoiltaan, ja tanssijaoston puku- ja rekvisiittavarasto odottaa siirtoa varastoon. Myös kahvio Marjatassin kalusto lähti tänään säilytykseen. Hannikaisen salin aarre, Steinway & Sons -flyygeli poistui talosta peruskorjattavaksi ja säilytettäväksi viime perjantaina.

Tyhjennettävää riittää, ja siksi kaikenlaista nurkkiin kertynyttä annetaan parempiin koteihin tällä viikolla joka päivä klo 9–15 talon pohjakerroksessa olevassa pikkuruisessa kierrätyskeskuksessa. Oikeasti se on kaikki mukaan -huone, jonne pääsee suoraan pohjakerroksen aulasta. Torstaina 13.6. klo 13–15 yleisöllä on mahdollisuus tutkailla, löytyisikö Nurmes-talosta käyttökelpoista, hylättyä kalustetta vaikka kotiin tai kesämökille. Kulttuuritalo kierrättää!

Lopuksi vielä yksi tyhjenevän talon pieni helmi: kirjaston tiloissa on pikkuinen parveke Nurmesjärven suuntaan. Enpä ollut käynyt sillä parvekkeella ennen viime viikkoa.

Nurmes-talon peruskorjaus alkaa kesällä, ja me käyttäjät olemme luvanneet, että talo on tyhjä kesäkuun loppuun mennessä. Pitkään kestänyt valmistelu on viimein siinä pisteessä, että omaakin työhuonetta on ryhdyttävä katsomaan kriittisellä silmällä: mitä otan mukaan ja mikä menee kiertoon.

(Omasta työhuoneesta lähtee mukaan työpöydän, työtuolin ja yhden viherkasvin lisäksi yksi taideteos. Maija Laurisen Nimetön, pigmenttimustevedos vuodelta 2011, saatiin lahjoituksena taiteilijalta itseltään vuonna 2013, ja sitä haluan katsella myös väliaikaisessa toimistossani. Nurmekselaiselle Maijalle myönnettiin äskettäin Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahastosta vuoden työskentelyapuraha, onnittelut siitä!)

Kirjasto (kuvassa) on ollut suljettuna pian kahden viikon ajan. Henkilökunta paiskii töitä sekä Nurmes-talossa että entisissä Pop-pankin tiloissa Kauppatori 3:ssa. Sitä mukaa, kun kirjasto autioituu täällä talossa, täyttyvät hyllyt väistötiloissa. Kohta alkaa loppukiri, kun Popin kirjaston avaaminen lähestyy. Avajaispäivä on maanantai 3. kesäkuuta.

Nurmes-talossa puhutaan outoa kieltä, jossa toistuvat sanat pop ja kop. Eilen kiinnitin yhteen nojatuoliin palan maalarinteippiä, jossa luki POP. Ja antakaas olla, kun kesäkuu koittaa: siinä vaiheessa kuvaan astuu myös KOP. Kötsin museo sulkeutuu kuukauden vaihteessa, minkä jälkeen käynnistyy muutto Nurmes-talosta myös kohteeseen KOP. Kansallisosakepankin rakennuttama talo valmistui vuonna 1947 osoitteeseen Kirkkokatu 20, ja sinne Nurmeksen museo valmistelee uusia vaihtuvia näyttelyitä. Kopin museo avautuu 1.7.

Nurmes-talon eläväiset vakiokäyttäjät, tanssi- ja musiikkiharrastuksissaan käyvät lapset ja nuoret ovat pikkuhiljaa laittamassa pillejään ja balettitossujaan pussiin. Nurmeksen Seppojen tanssijaosto järjesti huikeat kevätnäytöksensä viime viikonloppuna, ja Pielisen Karjalan musiikkiopiston toimipistekin lopettelee lukuvuottaan näin päivinä.

Viimeinen konsertti Hannikaisen salissa on tänään perjantaina, kun Olli Soikkeli & Paulus Schäfer Trio saapuu vierailulle. Aika passeli lopetus kulttuurikeväälle: Nurmeksen omaa kitaravirtuoosia kuullaan salissa juuri ennen peruskorjauksen aiheuttamaa taukoa!

Ennen kuin Hannikaisen sali suljetaan, siellä vietetään vielä Kirkkokadun yläkoulun kevätjuhlaa ja lakkiaisia lauantaina 1. kesäkuuta. Se vasta onkin juhlallinen päätös, kun tuoreet ylioppilaat saavat valkolakkinsa!


 

Nurmeksen Joulumusiikki 2016 alkaa lähestyä loppuaan. Yleisötilaisuuksia on jäljellä enää yksi: perinteinen Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus on ylihuomenna sunnuntaina. Porokylän koulun Tiernapoikiin saattaa törmätä vielä ensi viikollakin.

Tähän mennessä Joulumusiikissa on kuljettu showsta showhun. Ensimmäisen adventin aattona aloitettiin PielisAreenalla Jean S:n ja Essi Hellénin tarjoamilla pikkujoulutahdeilla. Yleisömäärä ja positiivinen palaute yllätti meidät järjestäjät – Nuoriso- ja matkailukeskus Hyvärilä Oy ja Nurmeksen Joulumusiikki – aivan totaalisesti. Jatkoa on tulossa, kunhan päästään pikkujoulukauteen 2017.

Eilen oli vuorossa se toinen Joulumusiikin show, kun Sibelius-lukion jouluinen kiertue ulottui nyt toista kertaa Nurmekseen asti. Ajattelin tiedottamista käynnistellessäni, että mainoslauseeksi sopisi hyvin ”jos aiot käydä vain yhdessä joulukonsertissa tänä vuonna, valitse Sibelius-lukion joulushow”. No ei mainostettu näin, mutta onneksi yleisöä kertyi aika tarkalleen juuri sen verran kuin Nurmes-talon Hannikaisen saliin mahtuu, kun otetaan myös portaat ja irtotuolit käyttöön.  

Sibelius-lukiolaiset löysivät tien Nurmekseen kolme vuotta sitten. Silloisen vierailun perusteella osattiin jo odottaa huikeaa iltaa ja se totta tosiaan saatiinkin. Vaan ei huikeaa iltaa ilman hienoa yleisöä, joka eli mukana vaihtuvissa jouluisissa tunnelmissa ja kiitti esityksestä seisaaltaan.

Nuorten lahjakkuuksien esittämä show oli malliesimerkki siitä, kuinka esiintyjien ei aina tarvitse olla telkkarista tuttuja vanhoja kehäkettuja, jotta saadaan aikaiseksi vaikuttava ja koskettava ilta. Ilo, into ja heittäytyminen yhdistettynä vahvaan osaamiseen oli vastustamaton paketti. Yleisö poistui paikalta leveästi hymyillen ja jalat ainakin puoli metriä ilmassa.  

Suomi 100 -juhlavuosi on jo ihan nurkan takana. Nurmeksessa uusi vuosi käynnistyy upealla ilotulituksella, jonka paras katselupaikka on Kauppatori. Suomi 100 -vuoden tekemiseen on lähdetty innokkaasti mukaan, joten Nurmekseenkin on tulossa vilkas tapahtumavuosi. Viettäkäämme kuitenkin ensin joulua itselle mieluisimmalla tavalla! Minä haluan toivottaa erityisesti rauhallista joulua.

”Nurmeksessa Pielisen rannalla Pohjois-Karjalassa nuorukaiseksi varttunut Antti Tiensuu, 27, on Tampereen Teatterin uusin kiinnitys”, uutisoi Aamulehti tasan viikko sitten.
”Jazzkitaristi Olli Soikkeli tekee uraa New Yorkissa: Suomalainen jazzmuusikko on siellä erikoinen ilmestys”, todettiin puolestaan YLE:n nettisivuilla ja pääuutislähetyksessä heinäkuussa.
”Suomalainen huilistilupaus elää unelmaansa Pariisissa”, otsikoi Helsingin Sanomat Kaisa Kortelaisen haastattelun niin ikään heinäkuussa.

Enkä lopeta vielä tähän. ”Veikkauksen 1 800 € nimikkopalkinnon sai Nurmekselta kotoisin oleva taidemaalari Antti Hakkarainen”, tiedotti Taidekeskus Salmela nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailustaan myös heinäkuussa. Annetaan anteeksi tuo Nurmeksen virheellinen taivutus – pääasia, että Antti sijoittui erinomaisesti.

Nurmeksen Seppojen tanssijaoston oppilaista on kehkeytynyt tanssin ammattilaisia erityisen paljon, ja viime kuukausina on saatu iloisia uutisia siltäkin rintamalta: Taiteen edistämiskeskus myönsi äskettäin tanssitaiteilija ja koreografi Elina Piriselle on kolmivuotisen taiteilija-apurahan, ja Siiri Kortelainen valittiin Teatterikorkeakouluun tanssin koulutusohjelmaan.

Tässä vain viimeisimmät niistä kulttuuriuutisista, joissa Nurmes on vilahdellut. Paljon on muitakin tekijöitä, joista entisellä kotiseudulla voidaan syystä olla ylpeitä. Tänä kesänä olemme saaneet kuulla ja lukea näitä positiivisia uutisia erityisen paljon, ja poimin mukaan vain tuoreimmat.

Kukaan näistä taiteen ammattilaisista tai sellaiseksi tähtäävistä ei kuitenkaan ole saanut mitään ilmaiseksi. Jokaisella on takanaan ja edessä kovaa työtä. Täällä Nurmeksessa ei varmaankaan ole lisätty juomaveteen kulttuuridopingia, vaan jokaisen harrastavan lapsen taustajoukoissa on ollut vanhempia, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan kyyditsemällä, maksamalla, osallistumalla talkoisiin ja ties mitä – vaivojaan säästämättä.

Meidän onneksemme nämä nuoret taiteilijat eivät ole unohtaneet, mistä ovat kotoisin. Olli Soikkeli on tänään saapunut Yhdysvalloista Suomeen ja soittaa ystävineen ensimmäisen neljästä Suomen kiertueen konsertista Hannikaisen salissa huomenna. Elina Pirinen vaikuttaa Sukset Ristiin Susirajalla -tanssileirin taiteellisena johtajana, ja Kaisa Kortelainen toimii aktiivisesti Nurmeksen Kesäakatemiassa. Antti Tiensuu on paitsi esiintynyt Nurmeksessa viimeksi keväällä, myös ohjannut Immanuel-jouludraamaa, ja toinen Antti, Hakkarainen, jakaa oppejaan paikallisille kuvataiteen harrastajille Ylä-Karjalan kansalaisopiston opettajana.  

Onnea ja menestystä kaikille valitsemallaan tiellä ja kiitokset kotiseudulta, jota ei ole unohdettu!

Pielisen Karjalan musiikkiopiston Nurmeksen toimipisteessä oli viime vuoden lopussa kaiken kaikkiaan 66 oppilasta, kun mukaan lasketaan myös muskarilaiset. Nämä oppilaat – ja pienempien osalta myös heidän vanhempansa – käyvät Nurmes-talossa musiikkiopiston tiloissa vähintään kerran viikossa, jotkut useamminkin.

Musiikkiopiston aula on pieni ja pimeä. Ja tässä sitä odoteltiin soittotunnille pääsyä.




Kävi onnekkaasti niin, että kulttuuripalveluille tarjoutui mahdollisuus tilata Nurmeksessa työskenteleviltä kuvataiteilijoilta, täältä kotoisin olevalta Maija Lauriselta ja slovakialaiselta Michal Czinegeltä , seinämaalaus musiikkiopiston ei-niin-inspiroivaan aulaan. Syntyi teos Kotiseudulle P. J:n mukaan .

Meillä on Nurmes-talossa jo Hannikaisen sali, mutta kyllähän taloon mahtui vielä toinenkin kunnianosoitus Nurmeksessa syntyneelle P. J. Hannikaiselle. Maija Laurisen äidin nuottikokoelmasta löytyi Hannikaisen laulu Kotiseudulle. Laulu äänitettiin ja ääniraita muunnettiin kuvaksi, joka muodostaa seinämaalauksen pohjan.

Lopputulos valaisee tilan kuin keväinen aurinko. Kummassa sinä odottaisit mieluummin soittotuntia, musiikkiopiston aulassa ennen vai jälkeen?