Kauppalaa 1930-luvulla (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Pommitukset Nurmeksessa

Talvisodan aikana 1939–40 kauppala oli sodan jaloissa joutuen tuhoisien ilmapommitusten kohteeksi. Sodan aikana kauppalaan pudottiin 425 sirpalepommia ja n. 2000 palopommia. Pommituksia oli jokseenkin joka päivä ja vaikka suurin osa pommeista menikin molemmin puolin harjua, Pieliseen tai Nurmesjärveen, aiheuttivat pommitukset paljon vahinkoa. Rakennuksia tuhoutui kokonaan kahdeksan ja useita vaurioitui.

Nurmeksessa oli silloin Kuhmon rintaman Prikaati W-n tärkeimmät huoltoelimet, jotka pommituksilla oli tarkoitus tuhota. Lisäksi tuhoamiskohteina ovat varmasti olleet Mikonsalmen sillat (,joiden tuhoutumisesta olisi varmaankin ollut arvaamattoman tuhoisat seuraukset) ja miksei kirkkokin. Kirkkokin on nimittäin hyvä kiintopiste, sillä se näkyy kauas hyvällä lentosäällä. Nurmes on puolestaan sellainen maakannas, järvet molemmin puolin, että lentäjillä on hyvä näkyvyys maaliin. Joensuu – Kontiomäki-rata oli sangen merkittävä väylä niin miehistön kuin materiaalinkin kuljetuksissa, joten vihollisten kiinnostus siihen oli sangen ymmärrettävää. Pahimpana pommitusaikana oli Nurmes miltei kokonaan tyhjillään, vain muutamia velvollisuuden pakosta paikalla olevia oli asutuskeskuksessa. Kauppalasta oli vakinainen asutus evakuoituna joulukuun puolivälistä 1939 huhtikuulle 1940. Nurmeksen ensimmäinen pommitus oli 27.12.1939.

27.12.1939
1 kone, 4 pommia kortteli XVII/1 Lyydia Saarelainen asuinrakennuksen viereen taloa rikkoen, ompelukoneen jalka rikkoutui. Yläkauppalaan kaksi pommia, Muurari Kärjen pihaan ja Rajakadun yläpäähän keskelle katua (pommi mus. kokoelmissa?). Suutari Kalle Aarnikoski oli ollut töissään kun pommi räjähti jäisellä kadulla, n. 30 metrin päässä. Kalle noitui hirveästi ja sanoi että nyt mäni välit poikki.

19.1.1940
6 konetta, räjähdys- ja palopommeja. Talo 3/VII, rouva Elna Selanderin. Räjähdyspommi talon läpi, "jäi kuoret jälelle" (VH). Rouva seisoi uunin takana, ei vahingoittunut.

20.1.1940
Aamupäivällä Raatihuoneenkadulla sai 1 sotilas surmansa. Talo 12/XX rouva Ester Ahonen, vaurioitui perusteellisesti. Saunarakennus tontilla 4/XXI tuhoutui.
Haavoittui Majuri Eero Rihtniemi, Juha Rihtniemen setä.

Pommituksissa haavoittui mm. Majuri Rihtniemi.

20.1.1940
Iltapäivällä 2 taloa tontilla no 3/XIV paloi om. P. Mauranen.

Paavo Maurasen talo tulessa 20.1.1940 iltapäivällä.

Liiketalo 1/XXIII metsänhoitaja B.V. Linnoila (Pihlin ruokala, kahvila, 2 räätälinliikettä, kulta- ja kelloliike sekä kemikaliokauppa, pihan puolella asuinhuoneistoja). Talo syttyi kahdesta kohtaa eteläpäädystä. Sammutusmiehistöä ammuttiin, suojeluskuntalainen Esko Tolvanen haavoittui. Tohtori J. Mikkolan talo saatiin sammumaan XXIV/3

Pommi on osunut keskuskahvilaan. 1940.

23.1.1940

Useita pommituksia kauppalaan ja Porokylään, koneita 3-10 kerrallaan. Lentokoneet tulivat Repolan Lieksan järven jäältä, jossa on ollut 84 konetta. Matkaa linnuntietä jäältä Nurmekseen on 130 km.
Tässä pommituksessa tuhoutui Nurmeksen sotasairaalan sirpalesuoja, ihmisiä kuoli 21 ja haavoittui 30.
Pienin vaurioin tai haavoittumatta n. 15 henk.

Samassa (23.1.) paloivat talot:
Räätäli Kalle Nurmelan XXIII/2
KOP XXIV/1
AB Kaukas Fabrikin XXVI/1
Kauppias J. Nissisen XXVI/4

Rautatien tavaramakasiini syttyi, sammutettiin.

Vaurioitui XXV/5
Useita muita taloja vaurioitui.

2.2.1940
16 konetta lenteli Porokylän ja kauppalan yllä. Pudottivat n. 43 palopommia, joista pikkupappilan ympärille 3 pommia, Nurmesjärveen 21. Pappilasta menivät ikkunat rikki ja sirpaleet repivät rakennusta muutenkin. Kauppalassa ei tapahtunut sanottavia vaurioita. Kolehmaisen taloa oli repinyt.

3.2.1940 Lentokoneita lenteli 29 kappaletta. Pudottivat pommeja kauppalanmäen päälle. Pari rakennusta vioittui.

4.2.1940 n. 110 pommia mm. kirkon läheisyyteen. Karjalankadunpuolen rapuille. 10 ikkunaa särkyi aiemmin särkyneiden lisäksi.
Turmeltuneita taloja
X/10 Juho Nevalainen osittain (VH:n mukaan 17.2.)
X/11 Iivari Tervonen
X/12 E.J. Kortelainen osittain (VH 17.2.)
tuhosi X/5 liikeap. M. Hirvosen kellarin
Pieni pommi putosi Jukolan tallin katolle, mutta pysähtyi välikattoon. Teki vesikattoon n. metrin reiän.

14.2.1940 Lentohälytyksiä oli 6. Yhdellä kerralla kolme konetta kauppalaan 10-12 pommia torille ja Kortelaisen talon ympärille.
XXV/1 Paavo Kortelaisen perill. talo vaurioitui pahoin, pommi keskelle taloa.
XVI/3 Heikki Suhosen perill.
XXV/4 Kauppa Oy:n mylly ja ulkorak.
VR:n jääkellari
Pommi putosi keskelle tietä Wahlbergin ja Ahlströmin talon väliin tielle, ikkunat ja ovet rikki ainakin Wahlbergin talosta.

17.2.1940 XVII/3 Ahlströmin talo paloi perustuksiaan myöten, paloi yöhön asti.
VII/2 Juho Mikkosen talo (kivijalka jäljelle)
II/2 Jussi Törhosen talo (puolitaloa jäljelle)
Haapalaisen perill. talo sillan takana (puoli taloa)
XX/12 rouva Ahosen talo (osittain)
Porokylällä tuhoutui ainakin osaksi Osuusmeijeri, ent. Leinosen talo, Virolaisen talo, ent. Roivaan talo. Tohtori Lehtinen Kyöpelissä prikaatin huoltoporukan lääkäri paikalle siirr. Porok. srk. talolle. Jukolan kiväärin luoti, laatta seinässä.

8.4.1940 maininta: asukkaat ovat jo palanneet kotiseudulle
Kulkutautisairaala tulirokon takia
Päätettiin tiedustella sairaanhoitajaliitolta sähkösanomalla sairaanhoitajatarta

22.4.1940 maininta: kansakoulurakennus vaurioitui käyttökelvottomaksi 19.2.

1940 rakenteilla oleva hotellirakennus
1942 Harjukatu, kirjapaino, kuoli 2 työntekijää ja ajuri Väinö Myllysen rouvan äiti (Myllysen talo Jouni Pirisellä)

Väinö Hämäläinen oli Lampelassa ja lähti (evakkoon) Kokkolaan ja Lappajärvelle vasta 18.2.1940. VH. oli Maurasen talojen palon aikaan (20.1.) käymässä Lampelassa Aholan kautta, kyseli Aholasta museoesineiden säilytyspaikkaa puimaliiterissä ja saikin. 20-21 päivän välisenä yönä vedettiin museoesineitä suurin osa Aholan liiteriin. Loput vedettiin seuraavana yönä sinne ja huonekalut Sarkkiselle. Museoesineet oli lääninhallituksen ohjeiden mukaan aikomus lähettää Rautalammille Peuran museoon, mutta niitä varten varattu vaunu olikin viety pois, sanaa Väinö Hämäläiselle ei tullut, että olisi tiennyt vedättää ne vaunuun. Sana kai pysähtyi kauppalan talon keskukseen.

Sotatoimet lakkasivat kello 11 13.3.1940. Väinö Hämäläinen pääsi kotiin vasta 25.3.1940.
Voi kauhistus! katso allakkamustiinpanoja, kirjoittaa Hämäläinen.

Lähteet:

Matti Hiltusen muistiinpanot
Väinö Hämäläisen muistiinpanot
Ylä-Karjala 9.3.1991 Pieni talvisotamuistelma kotirintamalta, Esko Hirvonen
Ylä-Karjala 10.1.1989 Kuvamuistoja sotien vuosilta
Ylä-Karjala 23.1.1990 Nurmes pommituksessa 50 vuotta sitten, Kauko Kurkinen
Ylä-Karjala 1990, Sotamuistoja puolen vuosisadan takaa, otteita Helinä Nykäsen os. Kaltiaisen päiväkirjasta.