Maaseutuparlamentti Nurmekseen – no ihan varmasti näin!

No nyt se on vihdoin selvillä, että Maaseutuparlamentti on Nurmeksessa 26.-28.9.2024. No mikäpä ettei!

Mie oon Pietu ja kerron tässä teille Nurmeksesta ja meistä nurmeslaisista. Ettei ihan sokkona sitten tarvitse meille tulla.

Niille, jotka ei tiedä mikä on Maaseutuparlamentti, voin paljastaa, että se on vähän kuin maaseudun kehittäjien rokkifestarit. Sinne, eli nähtävästi siis meille Nurmekseen, tulevat kaikki maaseudusta kiinnostuneet ihmiset ympäri Suomea.

Tämä se sitten on Nurmes

Nurmes on kotipaikkani. Maaseutukaupunki Pohjois-Karjalassa Pielisen rannalla, keskellä karjalaisia vaaramaisemia, metsiä ja vesistöjä.

Myö ollaan keskipisteessä. Kuopio, Joensuu, Kajaani, Iisalmi ja Kostamus ovat kaikki reilun sadan kilometrin maantiematkan päässä. Meille tulee kuusi päällystettyä tietä, junarata ja toimivat bussiyhteydet. Lentokenttiäkin on sadan kilometrin säteellä kolme.

Lisätietoja kaupungistamme saat näiltä sivuilta, joilla jo seikkailet.

Tätä se kestävä karjalaisuus on

Olet varmasti kuullut karjalaisesta vieraanvaraisuudesta, välittömyydestä ja hyvästä huumorista? Meillä Nurmeksessa nämä asiat ovat totta. Juttu kulkee tuntemattomienkin kesken, elämäntarinan kuulet kassajonossa. Apua saat, vaikka et pyytäisikään, ja perinteisiä karjalaisia herkkuja on jokaisessa pöydässä notkumiseen saakka. Niiden kuuluisien piirakoiden lisäksi tarjolla on karjalanpaistia, sultsinoita, tsupukoita, supikkaita ja kukkosia. Ja kaikki tehdään lähellä olevista raaka-aineista.

Perinteitäkään meillä ei ole unohdettu, vaikka moderneja olemmekin. Siirtokarjalaisten raivaamassa Rasimäen kylässä puhutaan edelleen karjalan kieltä ja Valtimolla on karjalankielinen musiikkileikkikoulu. Perinteistä rakennuskulttuuria pitää yllä Bomban karjalaiskylä ja karjalainen yhteishenki kukoistaa muun muassa Höljäkän kylällä, joka on oppikirjaesimerkki jatkuvasta kehittämisestä ja palveluiden parantamisesta.

Meillä kehitys on kestävää

Maaseutuparlamentin teemaksi on valittu kestävä kehitys. Sehän meille nurmeslaisille sopii, sillä kestävä kehitys on meillä arkipäivää. Tähtäämme 80 prosentin päästövähennykseen, katulampuissa on led-valoja, kaupungin kiinteistöjen katoilla aurinkopaneeleja ja työntekijöiden käytössä sähköauto.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan kehitetään kokonaista teollisuusaluetta, jonka nimikin on Vihreän teollisuuden alue. Nurmeslaisista maatiloista yhä useammat satsaavat luomuun ja tiloilla tuotetaan itse sähköä ja lämpöä. Ja tämä ei mitään pientä puuhastelua, sillä se tuottaa hyvää, koska maatilojemme tulojen kasvu on maakunnan parhaimmasta päästä.

Ja tunnustustakin tästä työstä on tullut. Kuittisen tila on palkittu Hinku-tekona ja matkailuyritys Äksyt ämmät on valittu Suomen kestävän kehityksen kärkiyritykseksi. Nimestään huolimatta lupsakat naiset käyttävät matkailupalveluissaan paikallisia tuotteita ja kompensoivat kaikkien ulkomaalaisten asiakkaidensa lentojen päästöt.

Näitä sitä sitten ihmetellään

Maaseutuparlamentissa on tietysti tiukkaa asiaa, mutta sekaan mahtuu hupiakin – ja niitä mielenkiintoisia kohteita tutustuttavaksi.

Listaan tähän nyt vain pikaisesti muutamia paikkoja, missä osallistujien, eli parlamentaarikoiden olisi hyvä käydä. Näistä paljastuu parhaiten se Nurmeksen ja karjalaisuuden ydin.

Puu-Nurmes ja Vanha Kauppala

Keskellä kaupunkia meillä on vanha Puu-Nurmes. Se on tosin paljon muutakin kuin vanhoja puutaloja. Siellä on Vanha Kauppala, putiikkeja ja kahviloita. Sen verran vanhasta ja arvokkaasta kohteesta kuitenkin on kyse, että sitä esittelee ihan Museovirastokin. Lue lisää

Bomba-talo ja karjalaiskylä

Bomban isoa karjalaistyylistä hirsitaloa ja karjalaiskylää ovat ihmetelleet turistit ympäri maailmaa. Ja onhan siinä ihmettelemistä. Iso ja hieno kun on ja alueen tarinakin on kuin maailmanluokan dekkarista.

Höyryjunamatka Rumoon ja Rasimäelle

Tuskinpa olet käynyt Rumon omavaraopistolla tai kuullut aitoa karjalan kieltä Rasimäen siirtolaiskylässä.

Tai jos olet, niin et ainakaan ole mennyt sinne vanhalla höyryjunalla. Meillä olisi tarjolla tällainenkin herkku.

Murtovaaran talomuseo

Sieltähän sitä meidän kaikkien esi-isätkin ovat ponnistaneet. Savupirtistä. Omia juuriasi pääset nuuhkimaan Murtovaaran talomuseossa, missä on nähtävänä kunnon vanhojen aikojen erämaatalo kaikkine hienouksineen. Koitapa käydessäsi laskea montako wifi-reititintä tuon ajan torpassa oli. Samalla voit napata murua rinnan alle Yläpihan tilalla.

Kuittilan maatila ja Majatalo Pihlajapuu

Maatilojahan on kaikkialla, mutta harvemmassa ovat ne, jotka tuottavat itse sähkönsä ja lämpönsä. Meidän Kuittilan tilalla sen tekevät. Käy katsomassa, että miten ihmeellä se on mahdollista.

Siinä samalla voit piipahtaa syömässä (meillä kun ei lasketa ketään pois tyhjällä mahalla) Pihlajapuun majatalolla, jonne kävijät tulevat muuten pääasiassa pyörillä tai suksilla – ulkomaita myöten.

Luomunautatila ja Laitalan loma

Luomuahan meillä täällä Nurmeksessa on enemmän kuin muualla. Timosen Katjan tilalla voit käydä katsomassa, miten lehmät saavat kasvaa vapaasti. Samalla pääset taas syömään, tällä kertaa Laitalan Loman majataloon, jossa voit opetella karjalanpiirakoiden tekemistäkin.

Biokaasua tuottava maatila

Sitä jotkut arvelevat, että dinosaurukset olisivat aikanaan kuolleet omien pierujensa aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen. Mene ja tiedä, mutta aika tujakkaa tavaraa sieltä isojen eläinten takapuolesta kyllä tulee. Niin tujakkaa, että sillä tuottaa helposti yhden maatilan sähkön ja lämmön. Jos et usko, mene ja katso Kähkösen Lassin maatilalle.

Kelokoski Horses Oy

Hevosten voimillahan sitä maaseutuarkea on iät ja ajat pyöritetty. Nykyisin taitavat tosin jyllätä yksittäisen hevosen sijasta hevosvoimat, mutta kyllä hevonen edelleen maalle kuuluu. Kelokoski Horsesin ratsastuskoulussa opetetaan ratsastamaan nykyaikaisissa puitteissa. Käyhän katsomassa maneesi, koulutus, tallipaikat ja tietysti ne uljaat hevoset.

Porokylän Leipomo, Pielispakari, Nurmeksen Kala

Roomassa tarjosivat leipää ja sirkushuveja. Meillä on leipää ja kalahuveja. Nurmeksessa on useita leipomoita, joista isoimpia ovat Porokylän Leipomo ja Pielispakari. Siellä osataan pyöräyttää niin perinteiset piirakat kuin modernimmatkin herkut. Pielinen on meillä vieressä ja se on pullollaan kalaa. Niitä ja muita itäsuomalaisia eväkkäitä jalostaa helposti haukattavaan muotoon Nurmeksen Savukala. Piirakoita muuten pulikoivat meillä vuodessa 60 miljoonaa kappaletta. Se on rapiat kymmenen piirakkaa jokaista suomalaista kohti. Joko olet omasi syönyt?

Haikolan talo ja Höljäkän kylä

Meillä karjalaisilla on jo veressä se sellainen yhdessä tekeminen. Kaveria autetaan ja talkoilla tehdään. Hieno sana sille kai on se yhteisöllisyys. Sitä ja sen tuomia uusiutuvia energiaratkaisuja pääset katsomaan Haikolan talolla ja Höljäkän kylässä. Samalla voit käydä taputtelemassa tukkia, josta tulee sähköpylväs Pohjois-Afrikkaan.

Vihreän teollisuuden alue

Oletko kuullut, että voisi olla satama ilman merta? No, meillä Nurmeksessa on sellainen. Vihreän teollisuuden alue, biotuote- ja kiertotalouskeskittymä, jonka pääraaka-aineena ovat lähialueen metsät. Yhteydet toimivat sieltä mihin päin maailmaa tahansa. Niin mutkattomasti, että meillä pakattu tavara saadaan suoraan laivoihin ja maailman merille.

Nurmeksen Lämpö Oy

Ja kun kestävän kehityksen maaseutukaupungissa ollaan, lämpiää keskustakin puuhakkeella. Tätä hommaa meillä tekee Nurmeksen Lämpö, jossa on mukana kaupungin lisäksi maakunnallinen sähköyhtiö. Kannattaa käydä katsomassa, että miten sitä haketta oikein käytetään.

Riverian metsäopetus

Metsää kun on, on luonnollista, että meillä koulutetaan myös alan ammattilaisia. Mutta olitko ajatellut, että metsäkoneen kuljettamista voi opetella ihan sisätiloissa – simulaattorilla? Riverian Valtimon yksikössä voi, kun siellä on virtuaali- ja kenttäsimulaattorit. Sieltä on sitten helpompi paukaista harjoittelemaan oikean koneen pukille.

Raesärkät

Vaikka meillä metsää jalostetaan monella tapaa, ei Nurmeksessa puita pelkästään kaadeta. Niitä myös rakastetaan. Metsässä joogataan ja siellä meditoidaan. Vanhoja kärryteitä ja pyöräuria pitkin pääset tutustumaan kauniiseen harjumaisemaan Raesärkkien retkeilyreitillä. Jo yhden päivän retkellä näet harjuja, suota, kirkkaita järviä, joen mutkia ja vanhaa metsää. Ja retken kruunaa lähialueen raaka-aineista loihdittu nuotioruoka. Nam.

Täällä sitä sitten parlamentissa ollaan

Maaseutuparlamentille on meillä Nurmeksessa täydelliset puitteet. Pielisen rannalla, kahden kilometrin säteellä toisistaan on 800 majoituspaikkaa. Voit nukkua oman makusi mukaan sviitissä tai lomamökissä. Bomban hotellin yhteydessä on juuri uudistettu kylpylä ja Hyvärilässä golf-kenttä. Ja jos nämä vaihtoehdot eivät riitä, tarjolla on funkishotellia keskustassa tai yltäkylläinen kattaus loma-asuntoja ympäri kaupunkia ja naapurikyliä.

Maaseutuparlamentin pääpaikkana on Hyvärilän nuorisokeskus, joka on kuin pieni kylä luonnon keskellä. Hyvärilä on tuhansien tapahtumien paikka, jossa tapahtumajärjestelyt tehdään kokemuksen tuomalla ammattitaidolla ja sillä kuuluisalla karjalaisella vieraanvaraisuudella. Kokous- ja juhlatiloja on kaikkien tarpeisiin. Suurimpana on tuhannen hengen PielisAreena, jossa maaseutuparlamentti voi ihan kirjaimellisesti loistaa.

Hyvärilään voit tutustua täällä. Jos haluat vakoilla millaisissa maisemissa ollaan, katso tämä panorama-esitys Hyvärilästä.

PielisAreenan sisälle voit sukeltaa täältä.

Bomban kylpylästä saat esimakua täältä.

Ja hotellin sivut ovat täällä.

Tulkaa Nurmekseen katsomaan itse ja tutustumaan meihin nurmeslaisiin ja meidän upeaan maalaiskaupunkiimme. Mukaanne saatte varmuudella hyvän mielen ja palan karjalaisuutta, josta hyödytte pitkään.

Tervetuloa! Nägemizih!

Pietu