Navigaatiovalikko

Kulttuuri ja vapaa-aika / kulttuuri / blogiotsikko

Nurmes-talon nurkilta -blogi

Tämän blogin kirjoittaja on Nurmeksen kaupungin kulttuurisihteeri Marjo Säkkinen, jonka pääasiallista työmaata on Nurmes-talo.

Sisältöjulkaisija

angle-left Konsertin jälkimainingeissa

Pianotaiteilija, säveltäjä ja kapellimestari Olli Mustonen vieraili eilen Nurmeksessa neljättä kertaa. Pois lähtiessään hän ihaili hämärässä huhtikuun illassa Nurmes-talosta Nurmesjärvelle avautuvaa maisemaa ja totesi: ”Maailmassa ei ole missään konserttitaloa, josta olisi näin hienot näkymät!”

Mustonen vieraili täällä edellisen kerran tammikuussa 2014. Silloin ohjelmassa oli neljä Sergei Prokofjevin yhdeksästä pianosonaatista, ja Mustosen laaja Prokofjev-projekti oli juuri käynnistymässä. Nurmeksen konsertista ei kulunut viikkoakaan, kun hän esitti saman ohjelmiston loppuunmyydyssä Musiikkitalon Konserttisalissa. Uljaan Musiikkitalon pääsaliin mahtuu 1 704 kuulijaa, meillä Hannikaisen salissa yleisöä ei ollut aivan niin paljon.

Eilen illalla kuultiin loput viisi Prokofjevin pianosonaateista. Se, joka onnistui olemaan paikalla molemmissa konserteissa, voi nyt onnitella itseään. Harva suomalainen pianisti on ottanut haltuunsa tämän järkälemäisen sonaattien sarjan, joka vaatii soittajaltaan paljon, ja on onnekas konsertissa kävijä, jos on kuullut tämän kokonaisuuden Mustosen tulkitsemana. Pianisti-säveltäjä Sergei Prokofjevin musiikki istuu toisen pianisti-säveltäjän käsiin paremmin kuin hyvin. 

Jos sonaatit ovat soittajalle vaativia, ei yleisökään päässyt eilen helpolla. Parhaiten selviytyi antautumalla musiikin ja pianon velhon vietäväksi. Ylä-Karjala oli tehnyt mainion ennakkojutun (16.4.2015) konsertista ja haastatellut Mustosta. Moni tuntuu arkailevan konserttiin lähtöä, mutta Mustosella oli tähän osuva kommentti: ”Joskus joku sanoo, ettei hänen kannata tulla konserttiin, kun ei ymmärrä musiikista. Sama kuin ei kannattaisi mennä kävelylle metsään, kun ei ole biologi.” Voisikohan tuota paremmin sanoa?

Tällaisena aamuna on erityisen kiitollinen Nurmes-talosta, Hannikaisen salista ja meidän Steinway-flyygelistämme. Ilman neljännesvuosisadan takaisia rohkeita ratkaisuja eilinenkin elämys olisi jäänyt kokematta.  
 

Blogit

Maailman hauskin kesätyö

Maailman hauskin kesätyö. Päätettiin laittaa työhakemukset tulille kun kuultiin että kaksi paikkaa Nurmeksen kaupungin kesäsomettajaksi olisi auki. Pari viikkoa ja hyperaktiivista päivää myöhemmin ollaan saatu kyllä seikkailla  koko rahan edestä! Ollaan käyty kolme kertaa Valtimolla, tehty kirjastosta joulupukkiasussa video, matkattu kirjastoauton ja katurin kyydissä, käyty frisbeegolffaamassa enemmän kuin osataan laskea.. Myös kaikenlaisia sosiaalisia tilanteita on tullut vastaan ja hyvät kanssakäymistaidot ovat kyllä osoittautuneet tärkeiksi. Toisaalta juuri ihmisten kanssa tekeminen on se, mikä tästä duunista teki niin hauskan! Suosittelemme lämpimästi somettajan hommia kaikille vähänkään aiheesta kiinnostuneille ja seikkailun haluisille nuorille!
-Niilo ja Miko

Katurin kyydissä

Hyvää torstaita kaikille! Tänään käytiin hupiajelulla katurissa ja haastateltiin samalla asiakkaita. Katuri kiisi hiekkateitä pitkin kuin tuuli ja seura oli rattoisaa. Katuri kuskasi asiakkaita ja kauppatavaroita mutkattomasti ja asiakkaat olivat tyytyväisiä. Katurin palveluista lisätietoa saat täältä:https: //www.nurmes.fi/joukkoliikenne


Lämmintä loppuviikkoa kaikille!
-Miko ja Niilo

 

Tänään oli tosi chilli päivä, vaikka nukuinki vähän pommiin. Lähettiin heti aamusta kaverin kyydissä Valtimolle frisbeegolffaamaan. Otettiin paljon kuvia. Sitten mentiin haastattelemaan kirjastossa kesätöissä olevaa Ainoa. Loput työpäivästä meni Mikonniemellä istuskellessa. Päivä oli niin sanotusti 'short and sweet'.  Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!



-Miko ja Niilo

Tarmokasta tiistaita!

Tänään käytiin ihmettelemässä Nurmes-talon remonttia. Aluksi puettiin suojavarusteet päälle ja sitten suunnattiin teltan sisään. Talon olisi määrä valmistua reilun vuoden päästä ja hommat olivatkin jo kovassa vauhdissa. Rakenteita oli purettu ja alettu uusimaan, ja kattoa nikkaroitiin paraikaa uuteen uskoon. Eipä ollut pienintäkään hajua siitä, kuinka suuresta rakennuksesta on oikeasti kyse. Käveltiin huoneiden läpi, joiden ei edes tiedetty olevan olemassa. Iltapäivällä lähdettiin vielä Mikonniemen skeittiparkille kikkailemaan. Suuremmilta haavereilta säästyttiin heikossa kunnossa olevista rampeista huolimatta! Iloista alkuviikkoa kaikille!

..

..