Mihin tarvitaan Nurmes-taloa?
Nurmes-talon muuttokuulumisia osa 2
Nurmes-talon muuttokuulumisia osa 1
Joulumusiikista kohti satavuotiasta Suomea
Nurmeksen lahjoja maailmalle
Ennen ja jälkeen
Elämä on oopperan arvoinen
Ingrid, Amy, Paula & Mira ja maailman äidit
Yhtä juhlaako?
Kulttuurikesää ja kesäistä kulttuuria
Konsertin jälkimainingeissa
Väärinpäinmaahan ja takaisin: kulttuuria lapsille Nurmeksessa
Kirjaston kautta hiihtolomalle
Pielisen Karjala saapuu Nurmes-taloon
Katse eteenpäin
Kulttuurintäyteistä vuotta 2015
Hyvää ja rauhallista joulua
Pekasta Kerttuun
Tanssin ihme Nurmeksen tapaan
Nurmekselaisten kulttuuritalo
Blogit
Kulttuurikesää ja kesäistä kulttuuria
Mistä on Nurmeksen kulttuurikesä tehty? Kesäteattereista,
iltatoreista ja lavatansseista, tanssileiristä ja
kamarimusiikkitapahtumasta. Ja kun kesä kääntyy loppupuolelleen, se on
myös kansainvälistä avaruusmusiikkia ja Drive In & Rockia.
Kaupungin kulttuuripalvelut siirtyy kesäksi takavasemmalle ja
tukee tarvittaessa muita tapahtumajärjestäjiä. Iltatorit on saateltu
Nurmeksen Masinistit ry:n varmoihin käsiin. Aiemmin Nuorena Musiikkina
tunnettu Nurmeksen
Kesäakatemia & konsertit toimii Nurmes-talossa
henkilökuntamme tuella. Tekninen henkilökunta on myös olennainen osa
Karelian Skies -tapahtuman toteuttamista: avaruusmusiikin äänet ja
visualisointi loihditaan ilmoille taitavien ääni- ja valomestareiden avulla.
Kesäkuu on perinteisesti se aika vuodesta, kun Nurmes-talon
Hannikaisen salin tilaisuudet rajoitetaan aivan minimiin ja salissa
tehdään tarpeellisia huoltotöitä, kuten lattioiden lakkaus. Tänä
vuonna tehtävälistalla ovat myös penkkien pesu ja salin äänentoiston
päätevahvistinkeskuksen siirto sopivampaan paikkaan.
Galleria Tykossa ei sen sijaan vietetä hiljaiseloa. Kesä on
vilkasta aikaa galleriassa, sillä Nurmes-taloon piipahtaa moni
matkailijakin. Kuhmolainen kuvataiteilija Urho Kähkönen avaa
kesäkauden näyttelyllään Kultaa ja keväistä valoa. Kähkösen
värikylläiset työt valtaavat tilan heti kesäkuun alussa. Heinä- ja
elokuun ajan on esillä nurmekselaislähtöisen Terttu
Schroderus-Gustafssonin teoksia otsikolla MielenMaisemia – MaisemaKuvia.
Kesä-heinäkuun vaihteessa toteutuu jälleen Sukset ristiin
susirajalla -tanssileiri, jota Nurmeksen Seppojen tanssijaosto on
järjestänyt ansiokkaasti jo vuodesta 1991. Heti tanssileirin jälkeen
alkaa Nurmeksen Kesäakatemia hienoine konsertteineen.
Paikkakunnan kesäteatteritarjonnasta on syytä olla ylpeä.
Kolme kesäteatteria tämän kokoisessa kaupungissa on paljon!
Höljäkkäläiset tarjoavat koko perheen teatteria Sinikka ja Tiina
Nopolan kirjaan perustuvalla näytelmällä, ja Kynsiniemellä hupaillaan
otsikolla Näillä mennään. Bomban kesäteatterissa katsellaan
ministeritason viihdettä katetusta katsomosta käsin – viimeinkin.
Kesäteattereiden kausi alkaa kesäkuun lopussa ja jatkuu aina elokuun
alkuun asti.
Nurmeksen museo avaa Ikolan kesäkaudeksi heti
juhannuksen jälkeen. Joskus on paikallaan piipahdus menneisyyteen ja
vaikka lampaita ihmettelemään. Kötsin museossa
Nurmes-talossa on esillä Sortavala-näyttely.
Kulttuuria on myös rakennettu ympäristömme, joka on kesäaikaan
parhaimmillaan. Paikkakuntalaisenkin kannattaa kulkea silmät avoimina
pitkin Nurmeksen vanhan kauppalan katuja. Tuttuihin näkymiin tuppaa
turtumaan, mutta nyt on juuri sopiva aika avata silmät näille
ainutlaatuisille omille maisemille. Aurinkoista kesän alkua!
Konsertin jälkimainingeissa
Pianotaiteilija, säveltäjä ja kapellimestari Olli Mustonen vieraili
eilen Nurmeksessa neljättä kertaa. Pois lähtiessään hän ihaili
hämärässä huhtikuun illassa Nurmes-talosta Nurmesjärvelle avautuvaa
maisemaa ja totesi: ”Maailmassa ei ole missään konserttitaloa, josta
olisi näin hienot näkymät!”
Mustonen vieraili täällä edellisen kerran tammikuussa 2014.
Silloin ohjelmassa oli neljä Sergei Prokofjevin yhdeksästä
pianosonaatista, ja Mustosen laaja Prokofjev-projekti oli juuri
käynnistymässä. Nurmeksen konsertista ei kulunut viikkoakaan, kun hän
esitti saman ohjelmiston loppuunmyydyssä Musiikkitalon
Konserttisalissa. Uljaan Musiikkitalon pääsaliin mahtuu 1 704
kuulijaa, meillä Hannikaisen salissa yleisöä ei ollut aivan niin paljon.
Eilen illalla kuultiin loput viisi Prokofjevin
pianosonaateista. Se, joka onnistui olemaan paikalla molemmissa
konserteissa, voi nyt onnitella itseään. Harva suomalainen pianisti on
ottanut haltuunsa tämän järkälemäisen sonaattien sarjan, joka vaatii
soittajaltaan paljon, ja on onnekas konsertissa kävijä, jos on kuullut
tämän kokonaisuuden Mustosen tulkitsemana. Pianisti-säveltäjä Sergei
Prokofjevin musiikki istuu toisen pianisti-säveltäjän käsiin paremmin
kuin hyvin.
Jos sonaatit ovat soittajalle vaativia, ei yleisökään päässyt
eilen helpolla. Parhaiten selviytyi antautumalla musiikin ja pianon
velhon vietäväksi. Ylä-Karjala oli tehnyt mainion ennakkojutun
(16.4.2015) konsertista ja haastatellut Mustosta. Moni tuntuu
arkailevan konserttiin lähtöä, mutta Mustosella oli tähän osuva
kommentti: ”Joskus joku sanoo, ettei hänen kannata tulla konserttiin,
kun ei ymmärrä musiikista. Sama kuin ei kannattaisi mennä kävelylle
metsään, kun ei ole biologi.” Voisikohan tuota paremmin sanoa?
Tällaisena aamuna on erityisen kiitollinen Nurmes-talosta,
Hannikaisen salista ja meidän Steinway-flyygelistämme. Ilman
neljännesvuosisadan takaisia rohkeita ratkaisuja eilinenkin elämys
olisi jäänyt kokematta.
Väärinpäinmaahan ja takaisin: kulttuuria lapsille Nurmeksessa
- Se oli ihana! huudahti pieni katsoja nähtyään Hannikaisen salissa
Väärinpäinmaan, lapsille tarkoitetun musiikkiteatteriesityksen.
Kajaanilaisen Vaara-kollektiivin
esityksessä oli ihastuneen pikkutytön lisäksi paikalla muutakin
ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoidon väkeä. Sama esitys vieraili
vielä tänään Rekulan ja Hannilan päiväkodeissa.
Väärinpäinmaan tekijät olivat kuunnelleet esitystä tehdessään
kohderyhmäänsä, kajaanilaisen päiväkodin lapsia. Ei siis ihme, että
esitys osui ja upposi. Lapsille suunniteltua ja hyvin tehtyä
kulttuuritarjontaa tarvitaan: näin kasvatetaan uutta yleisöä, ja
tuotetaan lapsille elämyksiä.
Keväämmällä on luvassa lisää ikiomia juttuja lapsille. Vauvateatteriesitys
Onnenvuosi vierailee Nurmeksessa huhtikuun loppupuolella.
Onnenvuosi on Outokummun Teatterin tuottama aistielämysmatka 4-12
kuukauden ikäisille vauvoille. Yhden esityksen nähneenä voin sanoa,
että kyllä vaan vauvakin osaa nauttia teatterista, kun se etenee juuri
hänen tahtiinsa ja virittää kaikkia aisteja.
Huhtikuussa heti vauvateatterin jälkeisenä päivänä tarjoillaan
hieman vanhemmille, mutta kuitenkin perheen pienimmille Pippuri soikoon! -yhtyeen
konsertti. Joensuulaiset musiikin ammattilaiset ja ammattiin tähtäävät
ovat polkaisseet kasaan peräti kahdeksanhenkisen orkesterin, joka
tekee antaumuksella lastenmusiikkia.
Nurmeksessa on lastenkulttuuritarjonnan toteuttamisessa oivana
yhteistyökumppanina myös MLL:n paikallisyhdistys. Se kutsui
tammikuussa Nurmekseen Linnateatterin Puhveli-Billin
lännensirkuksineen, ja kaupungin kulttuuripalvelut otti osaa kuluihin
ja tarjosi tilan. Yhteistyö jatkuu samoin kuvioin syksyllä, jolloin
nähdään jälleen Linnateatterin tuotantoa, Tatu ja Patu pihalla.
Lasten omat kulttuuritilaisuudet ovat useimmiten maksuttomia,
jotta kynnys osallistua olisi mahdollisimman matala. Varmin tapa saada
lapset kulttuurin pariin on yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulujen
kanssa. Juuri siksi kirjoituksen alussa mainittu Väärinpäinmaa
tarjottiin kaikille kunnallisessa päivähoidossa oleville, ja siksi
Nurmeksen kaupunki on ollut jo viiden lukuvuoden ajan mukana
Konserttikeskuksen Konsertti joka kouluun -hankkeessa.
Konsertti joka kouluun on toimintamuoto, jossa samat
esiintyjät konsertoivat vierailunsa aikana kaikille perusopetuksen
oppilaille. Nurmeksen oppilasmäärillä se tarkoittaa viittä konserttia.
Tämän lukuvuoden konsertit olivat jo syksyllä, kun My First Band
keikkaili pari päivää kaupungissamme. Oli siinä ihmettä kerrakseen,
kun kansainvälistä uraa tekevä popbändi jalkautui tänne ja teki vielä
biisinkin oppilaiden kanssa kussakin konsertissa. Bändin jäsenten
taustalta löytyy keikkailua esim. PMMP:n ja Jenni Vartiaisen kanssa,
joten ihan ensimmäistä kertaa ei oltu pappia kyydissä. Sopimus ensi
lukuvuoden mukana olosta Konsertti joka kouluun -hankkeessa on jo
allekirjoitettu, mutta esiintyjät ja aikataulut ovat vielä auki.
Vielä yksi kurkistus tulevaan syksyyn: leikki-ikäisten
vanhemmat voivat jo laittaa kalenteriin 27.9. klo 15 Hannikaisen sali
ja tv:stä tuttu Mimmit. Jo
kolmatta kertaa Nurmeksessa!
Kirjaston kautta hiihtolomalle
Otan harkitun harha-askeleen oman laatikkoni ulkopuolelle. Tai
oikeastaan katson hyvin lähelle, sillä kirjasto kuuluu suomalaisessa
hallintokielessä kulttuuripalveluihin ja on varmasti käytetyin ja
suosituin kulttuuripalvelu.
Yleinen ja ilmainen kirjasto on meille itsestäänselvyys, jota
voisi arvostaa vaikka enemmänkin. Myöhässä palautetuista lainoista
rapsahtaa tosin sakkoja eikä aineiston varaaminenkaan ole ilmaista,
mutta maksut ovat pieniä. Valtava määrä aineistoa on kaikkien
ulottuvilla: se, jos mikä on tasa-arvoista kulttuuripalvelua. Mitä ei
omasta lähikirjastosta löydy, on tilattavissa kaukolainaan muualta.
Voisi siteerata kevään suosikkihokemaa televisiosta: Aivan mahtavaa!
Joensuun Pyhäselässä remontoitiin kirjasto asiakkaiden
toiveita kuunnellen. Onnistuneena lopputuloksena kirjastosta on
muodostumassa pyhäselkäläisten
olohuone, ja niinhän sen pitääkin olla. Nurmes-talo ja kirjasto
osana sitä ovat olleet olohuoneena käytössä jo 24 vuotta, mutta
osaammeko Nurmeksessa tarpeeksi arvostaa omaa kirjastoamme? Ei ole
itsestään selvää, että tämän kokoisessa kaupungissa on kaikin puolin
tasokas kirjasto. Ja vaikka niitä Pyhäselän kirjaston varustukseen
kuuluvia juoma-automaatteja ei meidän kirjastostamme löydykään, niin
onhan meillä kahvila talossa.
Tökkäsin tikulla silmään vanhojen aikojen muistelijoita tässä
blogissa jokin aika sitten, mutta kurkkaan nyt kuitenkin häpeilemättä
menneisyyteen ja aikaan, kun Nurmeksen pääkirjasto oli Porokylässä.
Siellä alkoi oma kirjastonkäyttäjän taipaleeni 4-vuotiaana
lastenkirjojen äärestä eikä niitä muuten ollut tolkuttoman montaa
hyllyriviä. Riittävästi kuitenkin tekemään minusta kanta-asiakkaan:
kirjastossa oli taikaa.
Porokylän kirjastotalo oli kuitenkin rakennuksena
puutteellinen ja aikansa elänyt viimeistään 1980-luvulla. Nurmeksen
kaupungilla oli takataskussa Väinö Hämäläisen testamenttilahjoitus
museo-kirjastotalon rakentamiseksi, joten viimeinkin vuonna 1991
avattiin uusi kulttuuritalo. Nurmes-talo kirjastoineen on meille ylpeydenaihe.
Hiihtoloma on alkamaisillaan koululaisilla ja monilla
muillakin. Itse pakkaan mukaan suksien lisäksi kirjoja, jotka on
tietysti lainattu Nurmeksen kirjastosta. Ruotsalaista jännitystä
rinkkaan ja menoksi. Mainiota hiihtolomaa!
Pielisen Karjala saapuu Nurmes-taloon
Nurmes-talossa valmistaudutaan jo toista kertaa helmikuiseen
tapahtumaviikkoon. Viikolla kahdeksan katsellaan elokuvia usean
näytöksen päivätahtia, ja uppoudutaan näyttelyissä Pielisen Karjalaan.
Varaslähtö viikkoon otetaan Kino Hannikaisessa jo sunnuntaina
15. helmikuuta. Iltapäivällä on tarjolla italialainen taltiointi
Verdin oopperasta Naamiohuvit ja sen jälkeen jatketaan vielä elokuvilla.
On taas hiihtolomalaisilla ihmettelemisen aihetta, kun Kino
Hannikainen paukuttaa valkokankaalle tämän hetken tuoreimpia elokuvia.
Risto Räppääjä ja Sevillan saituri, Lovemilla, Fifty Shades of
Grey, Kaiken teoria, Night at the Museum: Haudan salaisuus,
Turisti ja vielä viikon loppupuolella Imitation Game.
Tarjolla on vahvaa draamaa, ripaus erotiikkaakin, kepeää viihdettä
sekä omaa katsottavaa lapsille ja nuorille.
Keskiviikkona pidetään elokuvissa välipäivä, sillä Hannikaisen
sali on varattu Soittoa ja sirkushuveja -konsertille ja sen
valmisteluille. Pielisen Karjalan musiikkiopiston Nurmeksen
toimipisteen oppilaskonsertti saa lieksalaista lisämaustetta sirkuksen
muodossa. Sirkustaiteilija Karoliina Turkan vetämä opetus on
vakiinnuttanut paikkansa Lieksassa, joten on jo aikakin nähdä näiden
innokkaiden lasten ja nuorten esityksiä myös Nurmes-talossa.
Kötsin museossa avautuu tiistaina 17. helmikuuta näyttely
Nurmes Pielisen Karjalassa Ruotsin vallan ajalla 1617-1809.
Samana iltana Kötsin museossa järjestetään yhteistyössä Nurmes-Seuran
kanssa vielä kotiseutuilta, jossa erikoistutkija Ismo Björn luennoi
Ruotsin vallan aikaisesta Nurmeksesta. Kiinnostavaa paikallishistoriaa
on siis luvassa!
Kirjastossa on jo avautunut seitsemän kädentaitajan näyttely,
jossa nähdään, millaisia tekstiiliteoksia ajatukset Pielisestä ovat
synnyttäneet. Galleria Tykossa on niin ikään jo avattu kolmen
lieksalaisen kuvataiteenharrastajan näyttely Hetki ajassa.
Heikki Elme, Mauri Kokko ja Suvi Komsa kuvaavat teoksissaan myös
pielisenkarjalaista maisemaa. Elme ja Kokko ovat yleisön tavattavissa
galleriassa tiistaina 17. helmikuuta.
Kulttuurin saralla yhteistyö näkyy toimivan yli Pielisen
Karjalan kuntarajojen, ja yleisökin liikkuu sujuvasti kunnasta toiseen
mieleisen tarjonnan perässä. Ja mikä ettei: eihän 20–50 kilometriä ole
ruuhka-Suomen mittakaavaan verrattuna matka eikä mikään, jos haluaa
osallistua kiinnostavaan tilaisuuteen. Asiansa osaavat taitajat
ansaitsevat esiintymistilaisuutensa puolin ja toisin, joten odotan
erityisesti Lieksan sirkuskoululaisten vierailua. Syttyisiköhän
Nurmeksessakin sirkuskipinä?
Tervetuloa Nurmes-taloon, meidän kynnyksemme ei ole korkea. Ja
katso ensi viikolla ainakin tuore ruotsalaiselokuva Turisti, joka
nähdään Kino Hannikaisessa maanantai-iltana ja tiistaina
iltapäivällä.