tee mediaa /ohjeita

Tule tekemään
#NuortenNurmes-mediaa!

#NuortenNurmes-toiminta kaipailee nuorten tekemiä mediatuotoksia julkaisuiksi. Kaikki nuoria koskevat aiheet ovat tervetulleita.
Tee juttu, haastattelu, tietoartikkeli, blogiteksti, video, vlogi, sarjakuva, runo... Mitä ikinä keksitkään.
Voit lähettää yksittäisiä sisältöjä lomakkeella tai lähteä mukaan mediajengiin.

 

Mahdollisuus järjestää etätapaamisissa, joissa #NuortenNurmes-toiminta tarjoaa ohjausta sisällöntuottamiseen.

 

 

Lähetä teoksisi ja/tai hyppää mukaan mediajengiin

1. Lähetä teoksesi lomakkeella (samalla lomakkeella voit myös ilmoittautua mediajengiin)
2. Jos kysyttävää ilmenee, ota rohkeasti yhteyttä somessa @NuortenNurmes tai puhelimitse 05046 89382 / Whatsapp käytössä
3. Halutessasi saat käyttöösi #NuortenNurmes-toiminnan tietokoneen, kuulokkeet ja tabletin

#NuortenNurmes/NuortenNurmes-media/kanavat

angle-left

Blogit

Hyvinvointi muuttuvassa tilanteessa

Yhteiskuntamme on hyvin poikkeuksellisessa tilassa. Kyllä. Tämän en usko menneen keneltäkään ohi. Moni asia tekee tämän hetkisestä tilanteesta poikkeuksellisen, mutta se mitä itse haluan korostaa on se, että tämä tilanne koskettaa nyt meitä kaikkia.

Yhtäkkiä huomaammekin, että kuka tahansa voi olla hyvinkin haavoittuvassa asemassa. Eivätkä mitkään vaikutukset yllä vain aikuisiin, vaan yhtälailla lapset ja nuoret ovat tulleet ja tulevat vaikuttuneiksi tästä tilanteesta. Keskeistä tällä hetkellä on se, että kuinka ylläpidämme tai parannamme hyvinvointiamme sekä pidämme myös muiden hyvinvoinnista huolta. Koitan tässä kirjoituksessa antaa ajatuksia mihin voisi kiinnittää huomiota nyt pandemia-ajan aikana.

Käytin edellä käsitettä hyvinvointi, vaikka se on älyttömän laaja ja voi tarkoittaa periaatteessa mitä vain ulkoista tai sisäistä, kokemuksellista tai selvästi huomattavaa. Googlaamalla voi löytää monia hyvinvointiteorioita erilaisin painotuksin. Itse käytän Erik Allardtin (1976) hyvinvointiteoriaa ja keskityn tässä loving ja being -käsitteisiin.

Hyvinvointi muodostuu siis monesta useasta eri tekijästä. Allardt on jakanut nämä tekijät having, loving ja being -käsitteiden alle. Muistutan myös tässä, että tämä teoria ei tarkoita sitä, että jos sinulla on kaikilla näillä osa-alueilla asiat hyvin, niin voisit hyvin. Ihmisen kokemus hyvinvoinnista on laajempi ja niin yksilöllinen, ettei sitä voi tyhjentävästi millään teorialla selittää. Allardtin teoriaa on paljon myös kritisoitu, mutta tämä tieteellinen teoriakenttä on sitten ihan oma keskustelunsa (mielenkiintoinen sellainen kyllä).

Allardtin mukaan ’loving’ tarkoittaa ihmisen suhteita muihin. Näitä suhteita voivat olla kaverisuhteet, perhesuhteet tai muut suhteet. Tähän kuuluu esimerkiksi myös pienen kylän yhteisölliset suhteet. Jos nyt mietitään kuinka tämä vallitseva tilanne on tähän hyvinvointitekijään vaikuttanut, niin huomaamme että aika paljon. Jo koulujen sulkeminen on poistanut kokonaan kouluyhteisön koululaisilta. Kokoontumisia on rajattu, tapahtumia on peruttu jolloin sosiaaliset kontaktit rajoittuvat todella paljon. Ei ole itsestään selvää olla kotona tapaamatta ketään. On eri asia snäppäillä tai muutoin sosiaalisessa mediassa olla yhteydessä kuin että oikeasti tapaisi kaveria kasvotusten. Tämä vaatii suurta sopeutumista ja joillekin se voi olla todella iso asia.

’Being’ käsitteen alle kuuluu mielekäs vapaa-ajan toiminta, arvokkuus ja sellaiset elämässä olevat asiat, jotka tuovat merkityksellisyyttä itselle ja omaan elämään. Halusin nostaa tämän sen vuoksi, koska nopeasti muuttuva arki ja ympäristö tuo mukanaan useille ihmisille haasteita. Itselle uusien, mielekkäiden ja merkityksellisyyttä elämään antavien asioiden etsiminen pandemian aikana ei ole helppoa. Joillekkin tietokonepelit voivat olla tämmöisiä, jotka antavat paljon elämään mutta on ihmisiä, jotka saavat niitä merkityksellisyyden kokemuksia tai miellekkyyttä esimerkiksi ryhmäliikunnasta tai osallistumisesta ryhmätoimintoihin.

Jos mietimme näiden kautta sitä alussa esittämääni kysymystä hyvinvoinnin ylläpitämisestä tai parantamisesta, niin kuinka näiden ulottuvuuksien kautta hyvinvointia voisi parantaa?

Mustutan myös siitä, että jokaisella meillä on vastuu myös muiden hyvinvoinnista. Jos olet karanteenissa. Olet karanteenissa. Jos olet kipeä. Pysyt kotona. Älä aseta muiden hyvinvointia vaaraan omalla toiminnallasi. Vaikket itse kuulu riskiryhmään, se ei ole syy toimita itsekkäästi. Pidetään enemmin myös muista huolta.

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Ei niin paljon pahaa etteikö jotain hyvää

Niimpä, kuinka hassulta se kuulostaakin tässä tilanteessa kun uutiset ja radio pauhaa...

”Voiko v*tutukseen kuolla?”

S oitin muutama päivä sitten eräälle tutulleni. Ensimmäisinä sanoinaan hän sanoi puheluun...