Me kaikki tiedämme ja tunnistamme omassa elämässämme olevat paineet.
Yleensä nämä ovat jonkinnäköisiä ulkonäkö- tai suorituspaineita. Läpi
historian, tähän päivään saakka paineet ovat olleet läsnä ihmisten
elämässä; minun, sinun, äitisi, isoisäsi. Ulkonäköpaineisiin liittyy
ihanteelliset, jopa vääristyneet kehonkuvat ja vertailu, jolle
nykyinen media luo vahvan pohjan.
Ukonäköpaineet ovat kaikille tuttu aihe, melkein voisin väittää, että
jokainen teistäkin on niitä joskus tuntenut. Aivan kuten minäkin.
Nykyisin meidän on hyvin helppo verrata itseämme muihin, sillä näemme
todella paljon vilauksia muiden elämistä sosiaalisen median kautta.
Yleensä nämä vilaukset hehkuttavat positiivisuuden ja elämänilon
puolesta. Onko tämä sitten totuus? Median kautta saamme itsellemme
myös tietoa, niin hyvässä kuin pahassa. Näemme esimerkiksi paljon
terveellisiä elämäntapoja noudattavia ihmisiä, jotka haluavat
meidätkin mukaan terveelliseen elämään. On keittopussidiettejä,
vitamiinivalmisteita, treeniohjelmia.. Mitä vain ikinä haluat
saavuttaaksesi terveellisen ja paremman elämän.
Kuka voi määritellä rumuuden tai kauneuden? Onko media määritellyt
tämän meidän puolesta? Vaikuttaako median kauneusihanteet sinunkin ihanteisiisi?
Mitä ovat sitten suorituspaineet? Liitän suorituspaineisiin kaiken
tekemisen ja olemisen, sillä onhan tekeminen ja oleminen aina
jonkinlaista suorittamista. Helppo konkreettinen esimerkki on löytää
esimerkiksi siitä, kun sinulle on tärkeää menestyä opinnoissa: kiire,
stressi, kunnianhimo, täydellisyyden tavoittelu… näistä aika helposti
saat itsellesi luotua suorituspaineita. Miten paineet näin
muodostuvat? Onko itseaiheutettua suorituspainetta edes olemassa?
Mietitään meidän yhteiskuntamme ilmapiiriä. Millainen on hyvä suomen
kansalainen? Onko se sellainen, joka elää sosiaaliturvalla, toteuttaa
itseään esimerkiksi maalaamalla tai musiikilla, viettää aikataulutonta
ja vapaata elämää? Vai onko hyvä kansalainen sellainen, joka opiskelee
ahkerasti, käy korkeakoulun, jonka jälkeen kunnianhimoisesti etenee
urallaan ja maksaa kiltisti veronsa? Keksin mielettömän hienot
kärjistykset, välimuotoja tietenkin on, mutta ymmärtänette pointin.
Suorituspaineita voidaan siis luoda ihan yhteiskunnallisella tasollakin.
Entä opinnot? Lukio on käytävä kolmeen vuoteen, yliopistosta saatava
maisterin paperit ulos viidessä vuodessa ja ammattikoulua ei missään
nimessä kannata alkaa venyttämään. Miksi? Olen jutellut useamman
”aikuisen” kanssa, jotka alleviivat sitä aikaa jolloin opiskelivat. Se
on kuulema yksi niistä ikimuistoisista ajanjaksoista, jotka muistaa
läpi elämän. Ja näihin tarinoihin ei edes aina sisälly
opiskelijabileet, vaan nimenomaan se vapaus, itsensä kehittäminen ja
itsestä oppiminen.
Mitä jos suorituspaineita luokin kaverit tai vaikkapa perheenjäsenet? Puuh!
On selvää että ympäristö paineistaa. Kuinka sitten onnistua elämään
ilman paineita? Ei mitenkään. Itse en henkilökohtaisesti usko siihen
yli-ihmiseen tai rennon rempseään asenteeseen joka suojelisi täysin
paineilta. Itse olen löytänyt harmonian tämän paineistavan maailman
keskellä siitä, että elän tässä hetkessä. Minulla on tavotteita joita
kohti menen, mutta minä elän tätä elämää kuitenkin koko ajan.
Tee siis itsellesi selväksi mitä sinun hyvä elämäsi sisältää,
millainen haluat olla ja mitä sinä oikeasti haluat tehdä. Anna
itsellesi aikaa, anna päämäärien muuttua, kulje matkaa hetkestä
nauttien. Itse muistuttelen itseäni usein näistä asioista. Varsinkin
näin loppusyksystä kun deadlinet alkaa painaa, stressaa ja pimeys
ahdistaa. Muutokset omiin ajatuksiin tapahtuvat hitaasti pienin
askelin, mutta sitä muutosta kannattaa tehdä.
-Pikkuihmettelijä
)
