Navigation Menu

Kulttuuri ja vapaa-aika / museo / paikallishistoriaa / paikat ja rakennukset / alue / vaakakuva murupolun yläpuolella

Rautavaaran pappila (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Kulttuuri ja vapaa-aika / museo / paikallishistoriaa / paikat ja rakennukset / alue

Alue

Maallinen ja kirkollinen hallinto erotettiin toisistaan vuonna 1865. Maalaiskuntien rajat määrättiin noudattamaan seurakunnallista jaotusta, mutta yhteen kuntaan saattoi kuulua useampikin seurakunta. Seurakunnallinen jako ei koskenut kaupunkeja ja kauppaloita, joten Nurmeksen kauppala ei koskaan muodostanut erillistä seurakuntaa.

Nykyiseen kuntajakoon verrattuna Nurmeksen maalaiskuntaan kuuluivat nykyiset Nurmes, Rautavaara ja Valtimo sekä osia Juuasta ja Kuhmosta. Nurmeksen pinta-ala oli alun perin runsaat 4100 neliökilometriä.

Juuan kylien eroaminen Nurmeksesta sai alkunsa tienrakennukseen liittyvistä riidoista. Vaikka nurmekselaiset vastustivat erohanketta yksituumaisesti, viranomaiset asettuivat tukemaan vuokkolaisten tekemää anomusta. Näin Vuokon, Vaikon ja Raholanvaaran kylät siirrettiin vuonna 1870 Juukaan. Vuokkoon kuulunut Mönninvaara jäi kuitenkin osaksi Nurmesta vuoteen 1874 saakka.

Rautavaaran kunta itsenäistyi vuonna 1874. Rautavaara oli ollut Nurmeksen rukoushuonekunta vuodesta 1816 ja kappeliseurakunta vuodesta 1849 saakka. Rautavaara erosi Nurmeksesta ilman erimielisyyksiä, sillä Pielisen pohjoispäästä katsottuna Rautavaara oli harvaan asuttua syrjäseutua. Alue sijaitsi heikkojen liikenneyhteyksien takana ja siellä oli vain 1100 asukasta, joten kunnan itsenäistymisellä ei ollut Nurmekselle taloudellistakaan merkitystä.

Jonkerin kaukainen ja köyhä kulmakunta aiheutti emäkunnalle enemmänkin menoja kuin suoranaista hyötyä. Nurmekselaisten jouduttamana Jonkeri siirrettiin vuonna 1903 Kuhmon yhteyteen.

Valtimon eroamisen omaksi kunnakseen käynnisti Nurmeksen kirkon palaminen vuonna 1891. Kirkon uudelleen rakentaminen olisi rasittanut myös valtimolaisia, jotka kuitenkin olisivat käyttäneet rahansa mieluiten oman kirkon pystyttämiseen. Seurakunta suhtautuikin hankkeeseen myötämielisesti: oma kirkko rakennettiin vuonna 1901 ja seurakunnallinen ero astui voimaan viisi vuotta myöhemmin. Valtimolla oli tuolloin hieman yli 3000 asukasta.

Valtimon kunnallinen eroaminen tapahtui vuonna 1910. Valtimon itsenäistymisestä saakka Nurmeksen pinta-ala on ollut 1720 neliökilometriä, josta maata on 1490 neliökilometriä. Kauppalan aluetta pinta-alasta oli vain reilut kuusi neliökilometriä. Alkuperäiseen suurpitäjään verrattuna Nurmeksen pinta-ala kutistui 60 %.