Navigaatiovalikko

Kulttuuri ja vapaa-aika / museo / paikallishistoriaa / henkilöitä ja kertomuksia / urheiluelämää 1920 luvulla / vaakakuva murupolun yläpuolella

Kauppalan urheilukenttä 1920-luvulla (kuvan voi klikata suuremmaksi).

Kulttuuri ja vapaa-aika / museo / paikallishistoriaa / henkilöitä ja kertomuksia / urheiluelämää 1900-luvun alussa

Urheiluelämästä Nurmeksessa

Urheiluharrastus sai alkunsa säätyläisten keskuudessa. Alkuaikojen urheilu ei ollut keuhkoja repivää voimien koetusta, vaan hillittyä liikehtimistä. Niinpä ensimmäisiä Nurmeksessa harrastettuja lajeja oli keilailu. Sitä varten rakennettiin keilarata hautausmaan harjulle 1800-luvun alussa.

Vanhin Nurmeksessa harrastettu urheilulaji oli kuitenkin ammunta. Ensimmäiset viralliset ampumakilpailut järjestettiin vuonna 1878. Neljä vuotta myöhemmin järjesti Pohjois-Karjalan metsästysseura ampumakilpailut, joissa oli mukana kilpailijoita kaikkialta maakunnasta. Seuraavana kesänä järjestettiin paikallisin voimin taas ammunnat, joissa kilpailtiin kahdessa sarjassa. Talonpojat ampuivat sadan kyynärän (kyynärä=59,4 cm) matkan. Herrojen sarjalla oli matka kaksinkertainen. Entisaikaan ei kansanjuhlien ohjelmissa ollut juuri muita urheiluyrityksiä kuin maaliin ampumista.

Nurmeksen kauppalan nuorisoseuran aloitteesta pantiin kunnan nuorisoseurojen kesken toimeen hiihtokilpailu kevättalvena 1902 ja 1903 kiertävästä esineestä – taulusta, jonka sai omakseen se nuorisoseura, minkä kahden parhaan jäsenen tulos kahtena talvena perättäin voitti muut  penikulman matkalla. V. 1903 voitti kauppalan nuorisoseura ikuiseksi omaisuudekseen edustajinaan O. Kaikkonen ja J. Engelberg. Tällainen yritys, kun asetettiin kilpailut nuorisoseurojen keskinäiseksi kunnia-asiaksi, saavutti heti suurta kannatusta ja herätti paljon intoa paikkakunnalla.

Nuorisoseuran voimistelu ja urheiluosasto perustettiin Nurmeksen kauppalassa syksyllä 1902, ja kevättalvella 1904 laadittiin osastolle vakinaiset säännöt, alettiin pitää säännöllisiä voimisteluharjoituksia, laadittiin uudet hiihto-ohjelmat ja hankittiin uusi kiertävä hiihtoesine, taulu, josta nuorisoseurojen oli kilpailtava 20 km pituisella, puoliksi jäätä, puoliksi epätasaista metsämatkaa ja vaaroja käsittävällä radalla, ja oli taulu voitettava kolmena talvena perättäin. "Tauluhiihtoon" 1904 otti osaa 45 hiihtäjää. Voittajaksi tuli Lipinlahden nuorisoseura, jota edustivat A. Honkanen ja H. Suhonen, keskiarvo 1h 36min 45s.

Voimistelu pääsi myös vauhtiin. Jo syksyllä 1902 annettiin kauppalassa jokseenkin onnistunut voimistelunäytös. Kesäkuussa 1904 oli Nurmeksessa yleinen Pohjois-Karjalan laulu-, soitto- ja urheilujuhla, johon osasto otti kunniakkaasti osaa, vieden muun muassa viisiottelussa viisi ensipalkintoa edustajiansa V. Heikuran, O. Kaikkosen ja Hj. Grönforsin avulla.

Osasto järjesti voimistelunäytöksen 1904 kauppalan talolla "täydelle huoneelle" ohjelmassa: rivi- ja sauvaliikkeitä, liikkeitä nojapuilla, hyppyjä ja pyramideja. Joka kesä pidettiin urheilukilpailuita, niistä mainittakoon polkupyöräkilpailu elokuussa 1905 sekä viisiottelu samana vuonna. Paikkakunnalla toimi myös ampumaseura, joka useina vuosina otti osaa Sporttiklubin sekä Suomen Metsästysseurojen keskinäisiin kilpailuihin.

Hiihto oli kuitenkin tärkein harrastusmuoto. Osanottajia ja yleisöä hiihtokilpailuissa oli aina runsaasti. Yleensä koko nuoriso oli liikkeellä ja aika paljon vanhempaakin väkeä. Nuorisoseurojen keskinäisen päätöksen mukaan noudatettiin sellaista ohjelmaa, että tammi- ja helmikuussa sekä maaliskuun alussa piti kukin seura omassa kylässään yhden ns. harjoitushiihdon 1 peninkulman eli kymmenen kilometrin matkalla, johon muut seurat ottivat osaa.