Pohjois-Karjalan yhdistykset toivovat tiiviimpää yhteistyötä toistensa ja julkisten toimijoiden kanssa
Pohjois-Karjalan järjestökyselyn 2023 mukaan järjestökentän kehittämiskohteina Pohjois-Karjalassa nähtiin erityisesti yhteistyö ja tiedotus yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Tärkeänä järjestökentän kehittämiskeinona pidettiin verkostoitumista, esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia julkisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhdistyksissä kaivattiin ulkopuolista tukea, apua, neuvontaa ja koulutusta erilaisiin teemoihin, kuten rahoitusten hakemiseen, tiedotukseen ja markkinointiin.
Järjestökentän kehittämiskohteeksi nostettiin myös kolmannen sektorin roolin tunnistaminen ja tunnustaminen yhteiskunnassa. Yhdistyksillä on kyselytulosten perusteella vahva hyvinvointia ja terveyttä edistävä rooli muun muassa harrastustoiminnan, virkistystoiminnan, tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä Pohjois-Karjalassa. Kyselyyn vastanneet yhdistykset tavoittavat vuoden aikana toiminnassaan yhteensä 175 000 ihmistä ja tekevät laajasti yhteistyötä julkisten toimijoiden kanssa. Yhdistyksistä 93 % teki yhteistyötä kuntien kanssa, puolet seurakuntien ja oppilaitosten kanssa sekä kolmasosa hyvinvointialueen kanssa. Kuntien ja hyvinvointialueen toivottiin paitsi hyödyntävän yhdistysten toimintaa ja osaamista, myös tarjoavan yhdistyksille resursseja toimintaan.
Yhdistysten riittämättömät resurssit olivat merkittävä ongelma järjestökentällä. Varsinkin sopivien ja edullisten toimitilojen löytäminen koettiin vaikeaksi. Yhdistyksistä 45 % toimi ilman vakituisia tiloja ja kokoontui esimerkiksi kunnan tiloissa, jäsenten kotona ja toisten yhdistysten tiloissa. Yhdistyksissä oli tarve keskeisellä paikalla sijaitseville yhdistysten yhteiskäyttötiloille, joissa voisi kokoustaa ja säilyttää yhdistyksen omaisuutta. Hyvänä mahdollisuutena yhteiskäyttötiloissa nähtiin myös kulujen ja resurssien jakaminen yhdistysten kesken sekä yhdistysten välisen yhteistyön ja tiedonkulun helpottuminen.
Tilojen löytämisen ohella huolta yhdistyksissä herätti rahoituksen riittävyys. Kunnan järjestöavustus oli jäsenmaksujen ja oman varainhankinnan lisäksi tärkeä rahoituslähde yhdistyksissä, ja avustusten toivottiin olevan suurempia. Hyvinvointialueen järjestöavustusten hakumahdollisuudesta sekä kriteereistä toivottiin parempaa tiedotusta.
Materiaalisten resurssien lisäksi vaikeuksia tuotti uusien ihmisten saaminen mukaan yhdistystoimintaan. Sekä yhdistysten jäsenmäärät että vapaaehtoisten määrät olivat keskimäärin pienentyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Sen sijaan palkattujen työntekijöiden määrä yhdistyksissä oli keskimäärin nousussa. Vain 14 % vastaajista arvioi, että yhdistyksen toiminnassa on mukana maahanmuuttajataustaisia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten rekrytointiin toivottiin konkreettista tukea ja apua ulkopuolelta
Pohjois-Karjalan järjestökysely toteutettiin viidettä kertaa keväällä 2023. Vastauksia saatiin yhteensä 184 yhdistyksestä, jotka edustavat kattavasti eri toimialoja ja kuntia. Kyselyn toteuttaa kahden vuoden välein Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys.