Nurmeksen kaupunki juhlistaa vuonna 2026 Vanhan Kauppalan 150-vuotisjuhlavuotta erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Juhlavuodella kaupunki haluaa tuoda esille alueen hienoa kulttuuriympäristöä.
Vanhan Kauppalan historiaa on esillä Kötsin museon kesän näyttelyssä ja muissa kesäisissä tapahtumissa. Museolla voi käydä myös merkitsemässä oman lempipaikkansa Kauppalan kartalle.
Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry järjestää juhlavuonna perinteisen Kauppalan avoimet ovet ‑päivän lisäksi myös muita tapahtumia.
Juhlavuoden kunniaksi kaupunki ottaa käyttöön Vanha Kauppala 150 vuotta ‑logon. Logo on Samu Aarnion suunnittelema, ja siinä on käytetty pohjana jo vakiintunutta, Anu Vanaksen suunnittelemaa Nurmeksen Vanhan Kauppalan logoa. Logo löytyy vapaasti käytettäväksi kaupungin nettisivuilta.
Tule nauttimaan Kauppalan historiasta ja kulttuuriperinnöstä! Lisää tapahtumia ja tarkempia tietoja julkaistaan myöhemmin Nurmeksen kaupungin nettisivuilla ja tapahtumakalenterissa.
Merkitse lempipaikkasi Kauppalan kartalle, Kötsin museo
Avoinna ma, ke 10–19, ti, to, pe 10–16, vapaa pääsy.
Kesän näyttely, Kötsin museo: Kauppalan vahvat naiset
Avoinna ma, ke 10–19, ti, to, pe 10–16, vapaa pääsy. Näyttely on avoinna 25.5. –25.9.2026.
27.6. klo 11–16 Kauppalan 150-vuotisjuhlapiknik, Nurmeksen satama
Koko perheen tapahtuma upeassa satamassa Pielisen rannalla. Lapsille pomppulinnat ja poniajelua, koko yleisölle musiikkiohjelmaa ja iloista yhdessäoloa. Vapaa pääsy.
29.6. klo 12–18 Kauppalan 150-vuotisjuhlakesätori, Nurmeksen Kauppatori
Juhlakesätorin avaa kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen. Runsaasti ohjelmaa: taikuri, musiikkia, Nurmeksen kesämusiikin esittäytyminen ym. Klo 16 esiintyy Kuopio Big Band solistinaan Annamaria Heikkinen, laulu ja johtajana Krzysztof Dobosiewicz.
8.8. klo 10–17 Vanhan Kauppalan avoimet ovet, VanhanKauppalan alue
Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry järjestää perinteiset avoimet ovet ‑päivän, jolloin alueen asukkaat avaavat kotinsa ja pihansa vierailijoille. Lisäksi monessa kohteessa on pop-up-kirpputoreja, ‑kahviloita ja ‑ravintoloita.
Nurmeksen Kauppala perustettiin joulukuussa 1876 edistämään Pielisen seudun taloudellista kehitystä. Se rakennettiin parin kilometrin päähän 1800-luvun mittaan pitäjän keskukseksi muotoutuneesta kirkonkylästä, lähes asumattomalle harjulle Pielisen ja Nurmesjärven väliin.
Asemakaavan laati Ferdinand Öhmanin piirustusten pohjalta arkkitehti Julius Basilier vuonna 1879. Kaava tukeutui julkisten rakennusten puistomaiseen akseliin sekä sen leikkaavaan pääkatuun. Katuverkolle on ominaista väljyys, koivurivien reunustamat kadut sekä korttelien väliset palokujat. Puuistutuksilla ja palokujilla pyrittiin lisäämään paloturvallisuutta.
Myös Mikonsalmen sillan takana sijaitseva Itäkaupunki, entiseltä nimeltään Itäkauppala on tärkeä osa 150-vuotiasta Nurmeksen Kauppalaa. Alue sai asemakaavan samalla kuin kantakauppalakin, mutta lähti kunnolla rakentumaan vasta sodan jälkeen.
1970-luvulla alettiin käydä keskustelua Puu-Nurmeksen alueen rakennusten suojelusta. Keskustelu laajeni kiistelyksi. Kesällä 1978 Nurmeksessa vieraillut Sisäasiainministeriön kaavoitusosaston tutkijaryhmä totesi, että alue on omaleimainen ja säilyttämisen arvoinen.
Nykyisin Nurmeksen Vanha Kauppala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisen RKY-inventoinnin kohteet, joita Nurmeksessa ovat Vanhan kauppalan lisäksi asema-alue sekä Ylikylä, antavat monipuolisen kokonaiskuvan maamme arkkitehtuurin kehityksestä. Alkuperäiseen asemakaavaan piirretyt koivurivit, jotka antavat alueelle ainutlaatuisen yleisilmeen, halutaan säilyttää.
Kauppalan asukkaat ovat sitoutuneet noudattamaan kaavamääräyksiä, joiden avulla nykyinen miljöö ja rakennuskanta pyritään säilyttämään. Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry on vahva ja virkeä, alueen asukkaiden muodostama toimija, joka järjestää luentotilaisuuksia ja tapahtumia. Niistä suurin on elokuun alussa järjestettävä Vanhan Kauppalan avoimet ovet, joka kerää vuosi vuodelta enemmän kävijöitä.
Lisätietoja:
Meri-Anna Rossander, museonjohtaja
[email protected] / 040 104 5152
Marjo Säkkinen, kulttuuripäällikkö