Tällä sivulla on kootusti tietoa Nurmeksen monipaikkaisille sekä kaupungin palveluista että Monipaikkaisten Pohjois-Karjala — Potentiaalipuheista teoksi ‑hankkeesta sekä sen tuotoksista ja tuloksista.
Kevään 2025 kyselytutkimuksen tuloksia käydään läpi hankkeen toteuttamassa podcastissa, jossa vieraina ovat tutkija Pasi Saukkonen ja kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen. Sivulta löydät tulokset myös kokonaisuudessaan.
Jos tallenne ei avaudu, hyväksy sivuston evästeasetukset. Voit kuunnella tallenteen myös Nurmeksen kaupungin YouTube-kanavalta. Linkki videoon Nurmeksen kaupungin YouTube-kanavalla avautuu uuteen ikkunaan.
Hyödyllistä tietoa monipaikkaisille
Voit vaikuttaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon monin eri tavoin. Erilaisista kyselyistä tiedotamme kaupungin sivuilla.
Tietoa Monipaikkaisten Pohjois-Karjala — Potentiaalipuheista teoiksi ‑hankkeesta
Alla olevalla videolla monipaikkainen Kim Mustonen kertoo, mitä pohjoiskarjalaisuus hänelle merkitsee ja mikä suhde hänellä on Nurmekseen. Video löytyy Nurmeksen kaupungin YouTube-kanavalta.
Pohjoiskarjalaisuus merkitsee monipaikkaiselle Kim Mustoselle periksiantamattomuutta.
Kim Mustonen kävi syntymässä Helsingissä, mutta muutti isänsä kotikonnuille Nurmekseen kaksivuotiaana. Tätä nykyä asuinpaikka on jälleen pääkaupunkiseudulla, mutta hän on aina mieltänyt itsensä nimenomaan pohjoiskarjalaiseksi, missä sitten on kulloin kulkenutkin.
”Sanon aina, että olen nurmeslainen. Pohjoiskarjalaisuus merkitsee minulle periksiantamattomuutta, seisomista omien sanojen takana ja sitä, että työn jälki on parhain mahdollinen.”
Mustonen tekee päätyötä keittiömestarina helsinkiläisessä ravintolassa, mutta sen rinnalle hän perusti keväällä 2025 oman alan konsulttiyrityksen, Hot Creatives Oy:n. Toimintakenttänä on koko Suomi, mutta hänellä on paloa nimenomaan pienempien paikkakuntien yritysten kehittämiseen, etenkin Pohjois-Karjalassa.
”Nyt puhutaan paljon siitä, että kaikkea toimintaa lakkautetaan maakunnissa, ja tätä suuntausta haluan olla omalla toiminnallani ja asiantuntemuksellani estämässä. Pienillä paikkakunnilla on monia etuja: tuotantolaitokset, luonnon antimet ja raaka-aineet ovat lähellä, käsillä tekeminen on edelleen voimissaan ja melkein jokainen tuntee toisensa, joten tukea on saatavilla”, kertoo Mustonen ja poimii uransa varrelta esimerkin maakunnan antimista:
”Kun olin aikoinaan Tanskassa Michelin-tähden ravintolassa, sinne tuli Nurmeksessa tuotettua muikunmätiä.”
Asioille pitää tehdä jotain
Kim Mustosta harmittaa, kuinka hänen muualle muuttaneet entiset koulukaverinsakin usein kommentoivat Nurmeksessa käydessään, miten täällä ei ole mitään. Paikkakuntien kuihtumista korostava ajattelu on hänen mielestään väärä lähestymistapa, sillä jopa sanoilla on syövyttävä vaikutus.
”Asioille on tapana tehdä jotain. Jos täällä ei jonkun mielestä ole mitään, niin pitää ryhtyä miettimään, miksi ei ole ja mitä sille pitäisi tehdä, eikä jättää sellaiseksi kuin on.”
Mustosen mielestä Nurmeksen kaltaisilla maaseutupaikkakunnilla on monia tärkeitä arvoja ja rikkauksia: perhe ja muut sukulaiset, täällä edelleen asuvat ystävät sekä harrastukset. Hän itse harrastaa muun muassa metsästystä ja kalastusta ja kuuluu täkäläiseen metsästysseuraan.
”Metsästyskortin sain 15-kesäisenä ja metsästän pienriistaa: lintuja ja jäniksiä. Tosin saalis ei ole pääasia vaan luonto. Kun kävelee pohjoiskarjalaisissa metsissä, ei sen parempaa olekaan.”
Monipaikkaiset tuovat lisää näkökulmia
Pohjois-Karjalassa on vuoden 2025 aikana pyritty saamaan maakunnan osa-aikaisia asukkaita aiempaa näkyvämmin esille. Monipaikkaisten Pohjois-Karjala ‑hanketta johtavat Itä-Suomen yliopiston alainen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Suomen ympäristökeskus, Syke, ja mukana ovat myös Nurmeksen ja Kiteen kaupungit, Pohjois-Karjalan kylät ry sekä Ilomantsissa toimiva Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys.
Nurmeksen kaupunki on selvittänyt omassa MoniPoka-pilotissaan muualla asuvien kiinnostusta paikkakunnan tarjoamiin työmahdollisuuksiin ja täällä pysyvästi asumiseen. Kaupungin monipaikkaisille suunnatussa kyselytutkimuksessa yli 40 prosenttia oli harkinnut Nurmekseen muuttoa viiden viime vuoden aikana. Kysely tavoitti kaikkiaan 380 vastaajaa eri puolilta Suomea.
Keittiömestarin työ pitää Kim Mustosen Helsingissä, joten hänen suunnitelmissa ei ole nyt paluuta lapsuudenmaisemiin. Pohjois-Karjalassa hän käy useita kertoja vuodessa ja tarpeen mukaan. Yritysprojektien suunnittelu sujuu hyvin etänä ja junamatkojenkin aikana – tosin VR:n nettiyhteyksissä on edelleen kosolti parantamisen varaa.
Ihminen voi olla monipaikkainen Mustosen lailla työn ja harrastusten takia, ja eri paikkakunnilla vietetään aikaa lomien ohella esimerkiksi opiskelun, omaishoivan tai vaikkapa metsänomistuksen vuoksi.
Hän itse näkee monipaikkaisuuden pelkästään myönteisenä asiana.
”Se tuo mukanaan useampia näkökulmia ja avartaa ajattelua. Kun nappaa yhdeltä suunnalta jonkin idean, voi viedä sitä eteenpäin toisaalle.”
Brändiuudistusta ja menu-suunnittelua
Kim Mustonen tekee ravintola- ja matkailualan konsultointia nyt vapaa-ajallaan ja lomillaan, mutta tulevaisuudessa siintää ajatus oman yrityksen toiminnan kasvattamisesta päätoimeksi.
Konsultointitöiden pituus vaihtelee parista käyntikerrasta isompiin muutoksiin. Hän tarjoaa osaamistaan esimerkiksi brändiuudistuksiin tai menu-suunnitteluun ja myös kouluttaa alan tekijöitä.
Ulkopuolinen pystyy Mustosen mukaan pureutumaan ongelmakohtiin paremmin kuin yrityksen sisältä käsin on mahdollista. Tavoitteena on saada asiakaspolku kuntoon niin, että asiakkaalle jää kaikilta osin – pöytävarauksen tekemisestä laskun maksuun saakka – hyvä maku suuhun.
”Tätä nykyä ihmiset eivät käy alan jatkuvuuden kannalta tarpeeksi usein ulkona syömässä. Maakunnissa tehdään edelleen niin sanotusti vanhanaikaista ruokaa eli useimmissa paikoissa viimeiset 20 vuotta koko ajan samalla tavalla. Tarvitaan freesausta, mutta sen ei tarvitse olla mitään radikaalia. Pienilläkin muutoksilla saadaan kohennettua toimintaa ja yrityksen tulosta.”
Omaa yritystään Mustonen aikoo kasvattaa askel kerrallaan.
”Kenttänä on koko Suomi, mutta tähtäin on saada alan yritykset kuosiin ensin täällä Pohjois-Karjalassa. Myöhemmin voi suunnata muihin Pohjoismaihin ja sen jälkeen muuallekin.”
Teksti: Riitta Ryynänen, Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys, Ilomantsi
Tutustu ja lataa monipaikkaisten kyselytutkimuksen tulokset:
Hankkeen kuvaus
Pohjois-Karjalassa on tunnistettu merkittävää, ja proaktiivisella kehittämisellä käyttöön saatavaa monipaikkaisten pääomaa työn, yrittäjyyden, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hoivan näkökulmista. Tietoperustaa asian edistämiseksi on nyt olemassa, ja sitä on välitetty toimijoille. On aika siirtyä potentiaalipuheista kohti ketterästi kokeilevaa toimintaa. Hankkeessa toteutetaan neljä kokeilua eri puolilla maakuntaa. Niiden tavoitteena on synnyttää toimintatapoja, jotka mahdollistavat monipaikkaisuuden paremman hyödyntämisen maakunnan kehittämisessä.
Nurmeksen kaupunki tekee pilottihankkeen, jossa kartoitetaan monipaikkaisten eli vapaa-ajan asukkaiden osaamista ja edistetään heidän kiinnittymistään alueelle pidempikestoisesti tai pysyvästi. Kunta-järjestö-yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään täsmärekrytoinnin käytäntöjä, jotta osaavaa työvoimaa voidaan kohdentaa alueen tarpeisiin.
Osana pilottia:
- Laaditaan ja toteutetaan sähköinen kysely monipaikkaisten osaamisesta
- Pääset osallistumaan kyselyyn tästä linkistä
- Järjestetään tilaisuuksia, joissa monipaikkaisia voidaan kohdata
- Luodaan yhteistyötä kunnan ja järjestöjen välillä osaamisen hyödyntämiseksi
Lisäksi hyödynnetään muiden pilottien tuotoksia, kuten viestinnän kehittämistä ja monipaikkaisten tietoisuuden lisäämistä alueen yhdistys- ja vapaa-ajan toiminnasta.
Nurmeksen pilotin toteuttajat: Nurmeksen kaupunki, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Kokeilut liittyvät monipaikkaisten asukkaiden osaamisen kartoittamiseen, monipaikkaisten juurruttamiseen ja osallistamiseen osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä, vuorovaikutustapojen ja viestinnän kehittämiseen monipaikkaisten tavoittamiseksi, etätyötilojen käytön tehostamiseen ja monipaikkaisten rekrytoimiseen vastaamaan maaseudun osaavan työvoiman tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa lisätään eri toimijatahojen ymmärrystä ja tietopohjaa monipaikkaisuuden potentiaalista ja sitoutetaan uusia toimijoita mukaan monipaikkaisuuden huomioimiseen ja hyödyntämiseen Pohjois-Karjalassa sekä tuetaan nousevia kehittämis- ja toimenpideituja toteutukseen.
Tuloksena syntyy uusia käytäntöjä sekä toiminta- ja vuorovaikutusmalleja. Eri kunnissa toteutettavat pilotit juurtuvat hankkeen aikana osaksi toimijoiden ja paikallisyhteisöjen pysyvää toimintaa ja lisäksi kokemukset piloteista pyritään siirtämään ja juurruttamaan laajemmin koko maakunnan käyttöön ja hyödyksi. Pitkän aikavälin vaikutuksena on monipaikkaisten ihmisten integroituminen kuntien ja paikallisyhteisöjen toimintaan. Maaseutualueet, kylät ja elinkeinoelämä saavat käyttöönsä ylialueellista inhimillistä pääomaa ja osaamista, mikä lisää niiden elinvoimaisuutta, uusiutumista ja muutoskestävyyttä. Hankekonsortion koordinaattorina toimii Itä-Suomen yliopisto ja toimet toteutetaan aikavälillä 8/2024 ‑3/2026.
Yhteystiedot
