Syksyn kirjai­lija- ja taite­li­ja­ta­paa­mi­set pääkir­jas­tossa

Taitei­li­ja­ta­paa­mi­nen: Virpi Eronen

Ke 1.10. klo 18.00 kirjasto

”MIMIK-tunne yhteys” on viini­jär­ve­läi­sen monitai­tei­lija Virpi Erosen kaksois­ku­vista koostuva valoku­va­näyt­tely, jossa valoku­vaaja asettaa itsensä klassik­ko­maa­laus­ten ja julkkis­ten kanssa samaan tunne­ti­laan ja maise­maan.

Vuoden 2020 alussa valoku­vaaja Virpi Eronen innos­tui kuvaa­maan ja raken­te­le­maan kaksois­ku­via yksin korona-aikana mökillä olles­saan. Hän kuvasi aluksi punatuk­kai­sista naisista tehtyjä vanhoja maalauk­sia ja itsensä samassa atmosfää­rissä. Kuvauk­set tapah­tu­vat niillä välineillä ja varus­teilla mitä kotoa löytyi. Mm. Da Vinci, Carolus Duran, Van Gogh, Schjerf­beck ja Gallen-Kalle­lan klassi­kot saivat 2000-luvun muodon.

Hän tutus­tui kuvien kautta myös nykytai­tei­li­joi­hin mm. syyria­lai­seen Anas Albrae­heen, ukrai­na­lai­seen Taras Lobodaan ym. Eronen on tehnyt yhteis­työtä niin ikään suoma­lais­ten nykyku­va­tai­tei­li­joi­den, mm. arvos­te­tun naivis­ti­maa­lari Pirkko Pulli­nen-Valto­sen kanssa. Yllät­täen löytyi myös selvää yhden­nä­köi­syyttä suurien megatäh­tien kuten Bob Dylan, Yoko Ono, Marilyn, Janis Joplin, 007, Justiina, Severi Suhonen, Bob Geldof jne. kanssa ja valoku­vaaja heittäy­tyi heidän parik­seen pelotta!

Osa otoksista on vakavam­pia taide­ku­via ja osa taas tehty enemmän pilke silmä­kul­massa, mutta kaikki kuiten­kin vahvaa tunnetta tavoi­tel­len. Taide­ku­via on Erosella noin 280, ja kussa­kin näytte­lyssä on esillä vain pieni kooste. MIMIK-näytte­lyt ovat saaneet iloisen ja positii­vi­sen vastaan­o­ton. Ihastu tai vihastu, kaikki riippuu sinusta! Tärkeintä ovat tunteet!

Kirjai­li­ja­vie­railu: Ylen toimit­taja Maxim Fedorov

Ke 29.10.2025 klo 18.00 Hanni­kai­sen sali                                                                                                                                                                                                                     

Yli kolmen vuoden ajan Ylen toimit­taja Maxim Fedorov on seuran­nut
Venäjän hyökkäys­so­taa Ukrai­nassa lähie­täi­syy­deltä. Hän on kirjoit­ta­nut
kokemuk­sensa pohjalta kaksi kirjaa: Minun Ukrai­nani ja Sodan näyttä­möt.
Toinen, viime syksynä ilmes­ty­nyt kirja käsit­te­lee niitä kaupun­kia,
alueita ja paikan­ni­miä, joita suoma­lai­set ovat tottu­neet näkemään
sotauu­ti­soin­nissa, mutta joiden histo­ria ja merki­tys ovat jääneet
vähem­mälle huomiolle. Tänä vuonna Fedoro­vilta ilmes­tyy kolmas kirja,
joka kertoo Suomen ja Ukrai­nan kahden­vä­li­sistä suhteista neuvos­toai­kaan.
Ukrai­na­lai­sen äidin poikana Fedorov on etsinyt Ukrai­nasta myös omia
juuri­aan, josta hän kertoo kirjois­saan. Fedorov tulee Nurmek­seen
keski­viik­kona 29. lokakuuta esitte­le­mään kirjo­jaan ja kerto­maan työstään
Ukrai­nassa!

Kirjai­li­ja­vie­railu: Dekka­risti Kalevi “Kale” Puonto

Ke 26.11.2025 klo 17.30 Kirjas­to­sali (nuorten osasto)

Kalevi Puonti työsken­teli yli 30 vuotta Helsin­gissä huume- ja järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den tutkin­nassa. Puonti on noussut lukijoi­den suosi­kiksi vakuut­ta­van realis­ti­silla dekka­reil­laan, joihin perus­tuva tv-sarja Pasilan Myrkky – Manni alkoi vuoden 2024 alussa, ja se liimasi heti katso­jat ruudun ääreen.

Puonti tunne­taan paitsi dekka­ris­tina myös tieto­kir­jois­taan, kuten Kokaii­ni­kei­la­pallo ja muita huume­ky­tän tapauk­sia sekä Satu – Alamaa­il­man rauta­rouva. Lisäksi Puonti on tuttu MTV3:n Rikos­paikka-ohjel­man vakio­kas­vona. Häneltä on julkaistu myös useita keskus­te­lusar­joja, muun muassa suureen suosioon noussut Immun ja Kalen rötös­kat­saus.

Työpaja ja näytte­lyn avajai­set: “Romuprin­sessa” Marjut Kauppi­nen

Ma 1.12.2025 klo 16–19 kirjasto ja kirjas­ton monitoi­mi­tila

Romurin­ses­san aarteet ‑näyttely 1.–31.12.2025 tuo ITE-taidetta kirjas­toon!

Näytte­lyn avajai­set ja työpaja järjes­te­tään maanan­taina 1.12.2025 klo 16–19. Pajan osallis­tu­jat pääse­vät raken­te­le­maan kierrä­tys­ma­te­ri­aa­leista omia kierrä­tys­tai­de­teok­sia, jotka saa mukaan muistoksi kotiin. Pajaan ei tarvitse ilmoit­tau­tua etukä­teen, vaan paikalle voi vain saapua. Työpaja ja materi­aa­lit ovat maksut­to­mia.

Lapin­lah­den Korpi­jär­ven kylällä asuva Marjut Kauppi­nen tunne­taan Romurin­ses­sana. Romurin­ses­san pihapiiri, valta­kunta, on täynnä kierrä­ty­se­le­men­teistä tehtyä ITE-taidetta, ja Onnela ottaa­kin uteliaita vieraita säännöl­li­sesti vastaan. Maaseu­dun Sivis­tys­liitto valitsi Marju­tin vuoden 2022 ITE-taitei­li­jaksi. Romurin­ses­san bohee­mia maaseu­tue­lä­mää seuraa Faceboo­kissa lähes 23 000 ihmistä.

Romuprin­ses­san ITE-taide on ilotte­le­vaa, kokei­le­vaa, värikästä ja kekse­liästä. Taide raken­tuu nimen­mu­kai­sesti romun ympärille: teosten materi­aa­liksi kelpaa­vat hylätyt ja rikki­men­neet tavarat, jotka pääse­vät uusio­käyt­töön. Toisen romu on toisen aarre!