Kiinteis­tö­tie­to­sel­vi­tys

Nurmek­sen kaupunki aloit­taa kiinteis­tö­tie­to­sel­vi­tyk­sen vuonna 2024.  

Kiinteis­tö­tie­to­sel­vi­tystä tehdään raken­nus­re­kis­te­rin ajanta­sais­ta­mi­seksi. Tulevai­suu­dessa raken­nus­re­kis­te­rin tiedot viedään kansal­li­seen raken­ne­tun ympäris­tön tieto­jär­jes­tel­mään, josta ne ovat eri viran­omais­ten käytet­tä­vissä.  

Kiinteis­tö­tie­to­sel­vi­tyk­sessä tarkis­te­taan kaupun­gin alueella olevien raken­nus­ten tiedot ja verra­taan niitä raken­nus­val­von­nan, Maanmit­taus­lai­tok­sen, Digi- ja väestö­tie­to­vi­ras­ton sekä Verohal­lin­non tietoi­hin.  

Selvi­tyk­sen kesto ja etene­mi­nen

Kiinteis­tö­tie­to­sel­vi­tystä tehdään 2024–2026.  

Kiinteis­tö­jen omista­jat voivat itse ilmoit­taa raken­nus­ten tiedot paperi­sella tai sähköi­sellä lomak­keella.

Lomak­keilla kysytään ainoas­taan kiinteistö- ja raken­nus­re­kis­te­rei­hin syötet­tä­viä tietoja. Lomak­kee­seen kirja­taan tiedot kiinteis­töstä ja kaikista kiinteis­töllä sijait­se­vista vähin­tään 5 m²:n kokoi­sista raken­nuk­sista, mastoista, laitok­sista ja raken­nel­mista.

Saatu­jen tieto­jen pohjalta tehdään selvi­tys­työtä ja tarvit­taessa kohde­käyn­tejä. Selvi­tys­työn tekemi­nen aloite­taan ensin Nurmek­sen ja Valti­mon asema­kaava-alueilla, painot­taen alkuvai­heessa teolli­suus­kiin­teis­töjä. Kaava-aluei­den jälkeen selvi­tys­työ jatkuu haja-asutusa­lueilla. Työ etenee järjes­tel­mäl­li­sesti kiinteistö kerral­laan siten, että kaikki kiinteis­töllä olevat raken­nuk­set käydään läpi ja niille tehdään tarvit­ta­vat korjauk­set rekis­te­rei­hin.

Annet­tuja tietoja käyte­tään ainoas­taan kiinteistö- ja raken­nus­re­kis­te­rei­den täyden­tä­mi­seen. Edellä mainit­tui­hin rekis­te­rei­hin kirja­tut tiedot välit­ty­vät myös muille rekis­te­reitä hallin­noi­ville tahoille (Digi- ja väestö­tie­to­vi­rasto, Maanmit­taus­lai­tos ja Verohal­linto). Tietoja ei luovu­teta ulkopuo­li­sille. Nurmek­sen kaupunki arkis­toi vastauk­set viiden vuoden ajaksi, jonka jälkeen ne tuhotaan asian­mu­kai­sesti.

Selvi­tystä ei tarvitse tehdä, mikäli kiinteis­töllä ei ole raken­nuk­sia.  

Kohde­käyn­nit

Mikäli on tarvetta käydä kohde­käyn­nillä, niin näistä sovitaan aina etukä­teen kiinteis­tön omista­jan kanssa ja hänellä on mahdol­li­suus olla paikalla mittaus­käyn­nin aikana. Käynnillä mitataan kiinteis­töllä olevat raken­nuk­set ulkopuo­lelta. Jos kohde­käyn­nillä tarkis­te­taan huoneis­to­tie­toja, on tarpeel­lista käydä myös sisäti­loissa, tästä­kin sovitaan omista­jan kanssa etukä­teen. Mittauk­sissa käyte­tään esim. GPS-laitetta, laser­mit­ta­ria ja mitta­nau­haa.

Ilman raken­nus- tai toimen­pi­de­lu­paa raken­ne­tut raken­nuk­set

Kaikilla raken­nuk­silla on lähtö­koh­tai­sesti oltava voimassa olevan kaupun­gin raken­nus­jär­jes­tyk­sen määräys­ten mukai­nen lupa raken­ta­mi­selle.

Selvi­tyk­sessä havait­tu­jen ilman asian­mu­kaista lupaa raken­net­tu­jen raken­nus­ten ja laajen­nus­ten osalta toimi­taan maankäyttö- ja raken­nus­lain mukai­sesti sekä ohjeis­te­taan kiinteis­tö­no­mis­ta­jaa tarvit­ta­vien lupien hakemi­sessa.  

Asema- ja ranta­kaava-alueilla sekä muilla ranta-alueilla ilman asian mukaista lupakä­sit­te­lyä suori­tettu raken­ta­mi­nen:

•  Raken­nusoi­keu­den määrä on ylitty­nyt enintään 10 m²:llä, voidaan asia käsitellä vähäi­senä raken­nusoi­keu­den ylityk­senä ja edellyt­tää lupakä­sit­te­lyä.

• Raken­nusoi­keu­den määrä on ylitty­nyt yli 10 m²:llä, edelly­te­tään poikkea­mis­lupa- ja raken­nus­lu­pa­kä­sit­tely.

• Raken­nusoi­keu­den ylitys on huomat­tava, yli 20 m², edelly­te­tään poikkea­mis­lupa- ja lupakä­sit­tely sekä peritään korotettu lupamaksu.

• Raken­nusoi­keu­den ylitys on erityi­sen suuri, yli 30 m², ratkais­taan tapauk­set tapaus­koh­tai­sesti. Tarvit­taessa voidaan olennai­sesti raken­nusoi­keu­den ylittävä raken­nus velvoit­taa purka­maan.

Haja-asutusa­lueilla maata­lous­käy­tössä oleville kiinteis­töille on voinut ennen voimassa olevan Maankäyttö– ja raken­nus­lain voimaan­tu­loa (1.1.2000) raken­taa olennai­sesti maata­lous­käyt­töön liitty­viä raken­nuk­sia ja raken­nel­mia ilman erillistä lupakä­sit­te­lyä. Tällai­silta selvi­tys­työn aikana ilmi tulleilta raken­nuk­silta ei edelly­tetä erillistä lupakä­sit­te­lyä, mutta ne kirja­taan raken­nus­val­von­nan raken­nus­re­kis­te­riin.

Kiinteis­tö­vero

Kiinteis­tö­vero määri­tel­lään maapoh­jan ja raken­nus­ten arvon mukaan. Kaupunki päivit­tää rekis­te­rei­hin maapoh­jan sekä raken­nus­ten tiedot ja verohal­linto määrit­tää näiden tieto­jen pohjalta verotusar­vot. Kiinteis­tö­tie­to­sel­vi­tyk­sen tulok­sena kunta­lai­sille määräy­tyvä kiinteis­tö­vero on tasapuo­li­nen ja ajan tasalla olevaan tietoon pohjau­tuva.  Kiinteis­tö­vero koskee sekä maata että raken­nuk­sia. Maa- ja metsä­ta­lous­maa sekä vesia­lu­eet eivät kuulu kiinteis­tö­ve­ron piiriin, maati­lo­jen raken­nuk­set maapoh­ji­neen sen sijaan kuulu­vat. Kiinteis­tö­ve­ro­tuk­sessa kiinteis­tön omistaja on verovel­vol­li­nen. Vuokra­ton­tilla olevien raken­nus­ten osalta verovel­vol­li­nen on raken­nus­ten omistaja, maapoh­jan osalta sen omistaja.  

Mikäli tulee kysyt­tä­vää kiinteis­tö­tie­to­sel­vi­tyk­sestä, voitte olla yhtey­dessä:  

Tapio Rokko­nen
puh. 040 104 5720
[email protected]

Tuija Pölönen
puh. 040 104 5709
[email protected]