Monipaik­kais­ten Pohjois-Karjala — Poten­ti­aa­li­pu­heista teoiksi

Tällä sivulla on kootusti tietoa Nurmek­sen monipaik­kai­sille sekä kaupun­gin palve­luista että Monipaik­kais­ten Pohjois-Karjala — Poten­ti­aa­li­pu­heista teoksi ‑hankkeesta sekä sen tuotok­sista ja tulok­sista.

Kevään 2025 kysely­tut­ki­muk­sen tulok­sia käydään läpi hankkeen toteut­ta­massa podcas­tissa, jossa vieraina ovat tutkija Pasi Saukko­nen ja kaupun­gin­joh­taja Pasi Parkki­nen. Sivulta löydät tulok­set myös kokonai­suu­des­saan.

Jos tallenne ei avaudu, hyväksy sivus­ton evästea­se­tuk­set. Voit kuunnella tallen­teen myös Nurmek­sen kaupun­gin YouTube-kanavalta. Linkki videoon Nurmek­sen kaupun­gin YouTube-kanavalla avautuu uuteen ikkunaan.

Hyödyl­listä tietoa monipaik­kai­sille

Voit vaikut­taa kunnan toimin­taan ja päätök­sen­te­koon monin eri tavoin. Erilai­sista kyselyistä tiedo­tamme kaupun­gin sivuilla.

Tietoa Monipaik­kais­ten Pohjois-Karjala — Poten­ti­aa­li­pu­heista teoiksi ‑hankkeesta

Alla olevalla videolla monipaik­kai­nen Kim Musto­nen kertoo, mitä pohjois­kar­ja­lai­suus hänelle merkit­see ja mikä suhde hänellä on Nurmek­seen. Video löytyy Nurmek­sen kaupun­gin YouTube-kanavalta.

Pohjois­kar­ja­lai­suus merkit­see monipaik­kai­selle Kim Musto­selle perik­sian­ta­mat­to­muutta.

Kim Musto­nen kävi synty­mässä Helsin­gissä, mutta muutti isänsä kotikon­nuille Nurmek­seen kaksi­vuo­ti­aana. Tätä nykyä asuin­paikka on jälleen pääkau­pun­ki­seu­dulla, mutta hän on aina mieltä­nyt itsensä nimeno­maan pohjois­kar­ja­lai­seksi, missä sitten on kulloin kulke­nut­kin.

”Sanon aina, että olen nurmes­lai­nen. Pohjois­kar­ja­lai­suus merkit­see minulle perik­sian­ta­mat­to­muutta, seiso­mista omien sanojen takana ja sitä, että työn jälki on parhain mahdol­li­nen.”

Musto­nen tekee päätyötä keittiö­mes­ta­rina helsin­ki­läi­sessä ravin­to­lassa, mutta sen rinnalle hän perusti keväällä 2025 oman alan konsult­tiy­ri­tyk­sen, Hot Creati­ves Oy:n. Toimin­ta­kent­tänä on koko Suomi, mutta hänellä on paloa nimeno­maan pienem­pien paikka­kun­tien yritys­ten kehit­tä­mi­seen, etenkin Pohjois-Karja­lassa.

”Nyt puhutaan paljon siitä, että kaikkea toimin­taa lakkau­te­taan maakun­nissa, ja tätä suuntausta haluan olla omalla toimin­nal­lani ja asian­tun­te­muk­sel­lani estämässä. Pienillä paikka­kun­nilla on monia etuja: tuotan­to­lai­tok­set, luonnon antimet ja raaka-aineet ovat lähellä, käsillä tekemi­nen on edelleen voimis­saan ja melkein jokai­nen tuntee toisensa, joten tukea on saata­villa”, kertoo Musto­nen ja poimii uransa varrelta esimer­kin maakun­nan antimista:

”Kun olin aikoi­naan Tanskassa Miche­lin-tähden ravin­to­lassa, sinne tuli Nurmek­sessa tuotet­tua muikun­mä­tiä.”

Asioille pitää tehdä jotain

Kim Mustosta harmit­taa, kuinka hänen muualle muutta­neet entiset koulu­ka­ve­rin­sa­kin usein kommen­toi­vat Nurmek­sessa käydes­sään, miten täällä ei ole mitään. Paikka­kun­tien kuihtu­mista koros­tava ajattelu on hänen mieles­tään väärä lähes­ty­mis­tapa, sillä jopa sanoilla on syövyt­tävä vaiku­tus.

”Asioille on tapana tehdä jotain. Jos täällä ei jonkun mielestä ole mitään, niin pitää ryhtyä mietti­mään, miksi ei ole ja mitä sille pitäisi tehdä, eikä jättää sellai­seksi kuin on.”

Musto­sen mielestä Nurmek­sen kaltai­silla maaseu­tu­paik­ka­kun­nilla on monia tärkeitä arvoja ja rikkauk­sia: perhe ja muut sukulai­set, täällä edelleen asuvat ystävät sekä harras­tuk­set. Hän itse harras­taa muun muassa metsäs­tystä ja kalas­tusta ja kuuluu täkäläi­seen metsäs­tys­seu­raan.

”Metsäs­tys­kor­tin sain 15-kesäi­senä ja metsäs­tän pienriis­taa: lintuja ja jänik­siä. Tosin saalis ei ole pääasia vaan luonto. Kun kävelee pohjois­kar­ja­lai­sissa metsissä, ei sen parem­paa olekaan.”

Monipaik­kai­set tuovat lisää näkökul­mia

Pohjois-Karja­lassa on vuoden 2025 aikana pyritty saamaan maakun­nan osa-aikai­sia asukkaita aiempaa näkyväm­min esille. Monipaik­kais­ten Pohjois-Karjala ‑hanketta johta­vat Itä-Suomen yliopis­ton alainen Alue- ja kunta­tut­ki­mus­kes­kus Spatia sekä Suomen ympäris­tö­kes­kus, Syke, ja mukana ovat myös Nurmek­sen ja Kiteen kaupun­git, Pohjois-Karja­lan kylät ry sekä Ilomant­sissa toimiva Vaara-Karja­lan kulttuu­riyh­dis­tys.

Nurmek­sen kaupunki on selvit­tä­nyt omassa MoniPoka-pilotis­saan muualla asuvien kiinnos­tusta paikka­kun­nan tarjoa­miin työmah­dol­li­suuk­siin ja täällä pysyvästi asumi­seen. Kaupun­gin monipaik­kai­sille suunna­tussa kysely­tut­ki­muk­sessa yli 40 prosent­tia oli harkin­nut Nurmek­seen muuttoa viiden viime vuoden aikana. Kysely tavoitti kaikki­aan 380 vastaa­jaa eri puolilta Suomea.

Keittiö­mes­ta­rin työ pitää Kim Musto­sen Helsin­gissä, joten hänen suunni­tel­missa ei ole nyt paluuta lapsuu­den­mai­se­miin. Pohjois-Karja­lassa hän käy useita kertoja vuodessa ja tarpeen mukaan. Yritys­pro­jek­tien suunnit­telu sujuu hyvin etänä ja junamat­ko­jen­kin aikana – tosin VR:n nettiyh­teyk­sissä on edelleen kosolti paran­ta­mi­sen varaa.

Ihminen voi olla monipaik­kai­nen Musto­sen lailla työn ja harras­tus­ten takia, ja eri paikka­kun­nilla viete­tään aikaa lomien ohella esimer­kiksi opiske­lun, omais­hoi­van tai vaikkapa metsä­no­mis­tuk­sen vuoksi.

Hän itse näkee monipaik­kai­suu­den pelkäs­tään myöntei­senä asiana.

”Se tuo mukanaan useam­pia näkökul­mia ja avartaa ajatte­lua. Kun nappaa yhdeltä suunnalta jonkin idean, voi viedä sitä eteen­päin toisaalle.”

Brändi­uu­dis­tusta ja menu-suunnit­te­lua

Kim Musto­nen tekee ravin­tola- ja matkai­lua­lan konsul­toin­tia nyt vapaa-ajallaan ja lomil­laan, mutta tulevai­suu­dessa siintää ajatus oman yrityk­sen toimin­nan kasvat­ta­mi­sesta päätoi­meksi.

Konsul­toin­ti­töi­den pituus vaihte­lee parista käynti­ker­rasta isompiin muutok­siin. Hän tarjoaa osaamis­taan esimer­kiksi brändi­uu­dis­tuk­siin tai menu-suunnit­te­luun ja myös koulut­taa alan tekijöitä.

Ulkopuo­li­nen pystyy Musto­sen mukaan pureu­tu­maan ongel­ma­koh­tiin parem­min kuin yrityk­sen sisältä käsin on mahdol­lista. Tavoit­teena on saada asiakas­polku kuntoon niin, että asiak­kaalle jää kaikilta osin – pöytä­va­rauk­sen tekemi­sestä laskun maksuun saakka – hyvä maku suuhun.

”Tätä nykyä ihmiset eivät käy alan jatku­vuu­den kannalta tarpeeksi usein ulkona syömässä.  Maakun­nissa tehdään edelleen niin sanotusti vanhan­ai­kaista ruokaa eli useim­missa paikoissa viimei­set 20 vuotta koko ajan samalla tavalla. Tarvi­taan freesausta, mutta sen ei tarvitse olla mitään radikaa­lia. Pienil­lä­kin muutok­silla saadaan kohen­net­tua toimin­taa ja yrityk­sen tulosta.”

Omaa yritys­tään Musto­nen aikoo kasvat­taa askel kerral­laan.

”Kenttänä on koko Suomi, mutta tähtäin on saada alan yrityk­set kuosiin ensin täällä Pohjois-Karja­lassa. Myöhem­min voi suunnata muihin Pohjois­mai­hin ja sen jälkeen muual­le­kin.”

Teksti: Riitta Ryynä­nen, Vaara-Karja­lan kulttuu­riyh­dis­tys, Ilomantsi

Tutustu ja lataa monipaik­kais­ten kysely­tut­ki­muk­sen tulok­set:

Hankkeen kuvaus

Pohjois-Karja­lassa on tunnis­tettu merkit­tä­vää, ja proak­tii­vi­sella kehit­tä­mi­sellä käyttöön saata­vaa monipaik­kais­ten pääomaa työn, yrittä­jyy­den, yhtei­söl­li­syy­den, osalli­suu­den ja hoivan näkökul­mista. Tieto­pe­rus­taa asian edistä­mi­seksi on nyt olemassa, ja sitä on välitetty toimi­joille. On aika siirtyä poten­ti­aa­li­pu­heista kohti kette­rästi kokei­le­vaa toimin­taa. Hankkeessa toteu­te­taan neljä kokei­lua eri puolilla maakun­taa. Niiden tavoit­teena on synnyt­tää toimin­ta­ta­poja, jotka mahdol­lis­ta­vat monipaik­kai­suu­den parem­man hyödyn­tä­mi­sen maakun­nan kehit­tä­mi­sessä.

Nurmek­sen kaupunki tekee pilot­ti­hank­keen, jossa kartoi­te­taan monipaik­kais­ten eli vapaa-ajan asukkai­den osaamista ja ediste­tään heidän kiinnit­ty­mis­tään alueelle pidem­pi­kes­toi­sesti tai pysyvästi. Kunta-järjestö-yhteis­työtä tiivis­te­tään ja kehite­tään täsmä­rek­ry­toin­nin käytän­töjä, jotta osaavaa työvoi­maa voidaan kohden­taa alueen tarpei­siin.

Osana pilot­tia:

• Laadi­taan ja toteu­te­taan sähköi­nen kysely monipaik­kais­ten osaami­sesta
  • Pääset osallis­tu­maan kyselyyn tästä linkistä
• Järjes­te­tään tilai­suuk­sia, joissa monipaik­kai­sia voidaan kohdata
• Luodaan yhteis­työtä kunnan ja järjes­tö­jen välillä osaami­sen hyödyn­tä­mi­seksi

Lisäksi hyödyn­ne­tään muiden pilot­tien tuotok­sia, kuten viestin­nän kehit­tä­mistä ja monipaik­kais­ten tietoi­suu­den lisää­mistä alueen yhdis­tys- ja vapaa-ajan toimin­nasta.

Nurmek­sen pilotin toteut­ta­jat: Nurmek­sen kaupunki, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Suomen ympäris­tö­kes­kus (SYKE).

Kokei­lut liitty­vät monipaik­kais­ten asukkai­den osaami­sen kartoit­ta­mi­seen, monipaik­kais­ten juurrut­ta­mi­seen ja osallis­ta­mi­seen osaksi maaseu­dun paikal­li­syh­tei­söjä, vuoro­vai­ku­tus­ta­po­jen ja viestin­nän kehit­tä­mi­seen monipaik­kais­ten tavoit­ta­mi­seksi, etätyö­ti­lo­jen käytön tehos­ta­mi­seen ja monipaik­kais­ten rekry­toi­mi­seen vastaa­maan maaseu­dun osaavan työvoi­man tarpei­siin. Lisäksi hankkeessa lisätään eri toimi­ja­ta­ho­jen ymmär­rystä ja tieto­poh­jaa monipaik­kai­suu­den poten­ti­aa­lista ja sitou­te­taan uusia toimi­joita mukaan monipaik­kai­suu­den huomioi­mi­seen ja hyödyn­tä­mi­seen Pohjois-Karja­lassa sekä tuetaan nouse­via kehit­tä­mis- ja toimen­pi­dei­tuja toteu­tuk­seen.

Tulok­sena syntyy uusia käytän­töjä sekä toiminta- ja vuoro­vai­ku­tus­mal­leja. Eri kunnissa toteu­tet­ta­vat pilotit juurtu­vat hankkeen aikana osaksi toimi­joi­den ja paikal­li­syh­tei­sö­jen pysyvää toimin­taa ja lisäksi kokemuk­set piloteista pyritään siirtä­mään ja juurrut­ta­maan laajem­min koko maakun­nan käyttöön ja hyödyksi. Pitkän aikavä­lin vaiku­tuk­sena on monipaik­kais­ten ihmis­ten integroi­tu­mi­nen kuntien ja paikal­li­syh­tei­sö­jen toimin­taan. Maaseu­tua­lu­eet, kylät ja elinkei­noe­lämä saavat käyttöönsä ylialu­eel­lista inhimil­listä pääomaa ja osaamista, mikä lisää niiden elinvoi­mai­suutta, uusiu­tu­mista ja muutos­kes­tä­vyyttä. Hanke­kon­sor­tion koordi­naat­to­rina toimii Itä-Suomen yliopisto ja toimet toteu­te­taan aikavä­lillä 8/2024 ‑3/2026.