Terveellinen ja monipuolinen ravinto parantaa hyvinvointia ja jaksamista.

Ruokailussa kannattaa noudattaa säännöllistä rytmiä. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on yksi esimerkki säännöllisestä ruokailurytmistä. Aterioiden sopiva väli on noin 2–4 tuntia. Säännöllisessä ruokailurytmissä verensokeri ei pääse laskemaan liian alas ja elimistö saa tasaisesti energiaa. 

Aamupala on yksi päivän tärkeimmistä aterioista. Lautanen on hyvä täyttää yleisen lautasmallin mukaan. Puolet lautasesta on salaattia ja tuoreita tai höyrytettyjä kasviksia, neljäsosa on lihaa tai kalaa tai muuta proteiinia ja neljäsosa perunaa, täysjyväriisiä tai -pastaa. Lautasta ei kannata täyttää pelkästään proteiinilla ja lisäkkeillä, vaan salaatille ja kasviksille pitäisi olla tilaa puolet lautasesta.

Kasvisruokavalion tärkeitä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi soija, pavut sekä pähkinät. Terveellisestä ja riittävästä kasvisruokavaliosta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai muun asiantuntijan kanssa.

Riittävien yöunien jälkeen uuden oppiminen on helpompaa, mieliala virkeämpi ja keho levännyt.

Lapsilla ja nuorilla unentarve on suuri, vähintään 9 tuntia yössä. Kasvava keho ja aivot tarvitsevat paljon unta. Aikuiset tarvitsevat unta keskimäärin 7–8 tuntia yössä, mutta unentarve voi vaihdella. Jotkut pärjäävät kuuden tunnin yöunilla, toiset tarvitsevat vähintään yhdeksän tuntia tunteakseen itsensä virkeäksi.

Epäsäännöllinen unirytmi ja jatkuva unenpuute aiheuttavat levottomuutta, ärtyneisyyttä ja ovat terveysriski esimerkiksi sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Meillä jokaisella on oma erilainen kokemus siitä, millainen on hyvä mielenterveys. Sen ylläpitäminen vaatii joka tapauksessa ponnisteluja ja sitä tukevia olosuhteita, ja niinpä ihmisille onkin kehittynyt monia, erilaisia keinoja, joilla he ylläpitävät omaa mielenterveyttään ja yleistä hyvinvointiaan.

Mielenterveys vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Nuoruusikä on aikaa, jolloin saattaa olla yhtenä hetkenä hyvällä tuulella, mutta jo seuraavana kaikki ottaa päähän. Aina tunteiden ailahtelussa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään nuoruusiän myllerryksistä ja joskus pahasta olosta selviämiseen voi tarvita apua ja tukea.

Oman mielenterveyden parantamiseen voi tarvita tukea, jos paha olo rajoittaa toimintakykyä jollain tavalla. Esimerkiksi, jos pahan olon vuoksi on vaikea jaksaa käydä koulua, iloita muiden ihmisten näkemisestä, olo on jatkuvasti ahdistunut, tai kun jokin asia, esimerkiksi syömiseen liittyvät ajatukset alkavat haitata jokapäiväistä elämää.

Hyvä itsetunto tukee mielenterveyttä. Muista myös iloita pienistä asioista!

Syömishäiriössä oireilu voi olla mitä tahansa syömisen voimakkaasta rajoittamisesta hallitsemattomaan syömiseen – tai täysin terveeltä vaikuttavaa syömistä. Ratkaisevaa ei ole se, mitä syö ja kuinka paljon tai minkä kokoinen on, vaan minkälaiset ajatukset ohjaavat ja hallitsevat syömistä ja omaan kehoon suhtautumista.

Yleisimpiä syömishäiriöitä ovat esimerkiksi laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Tavallisin epätyypillinen syömishäiriö on ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED).

Syömishäiriöltä suojaavia tekijöitä ovat terveelliset ruokailutottumukset, hyväksyvä suhtautuminen omaan kehoon ja vartalon normaaliin kokoon, myönteinen käsitys itsestä, vahva itsetunto sekä hyvä sosiaalinen tuki. Minäkuvan muovautumisessa positiiviseksi on vanhemmilla, koululla ja medialla keskeinen rooli.