Jäteve­sien käsit­tely

Puutteel­li­sesti toimi­vat kiinteis­tö­koh­tai­set jäteve­si­jär­jes­tel­mät tulee uusia pohja­ve­sia­lu­eella ja sadan metrin säteellä lähim­mästä vesis­töstä. Muualla jäteve­si­jär­jes­telmä tulee saattaa kuntoon viimeis­tään samalla, kun kiinteis­tössä tehdään isompi remontti.

Yli sadan metrin päässä vesis­töstä sijait­se­vassa kiinteis­tössä jäteve­si­jär­jes­tel­män uusimi­nen on ajankoh­tai­nen, jos raken­ne­taan vesikäy­mälä, vesi- ja viemä­ri­lait­teis­toi­hin tehdään luvan­va­rai­nen korjaus- tai muutos­työ tai tehdään raken­nuk­sen raken­ta­mi­seen verrat­ta­vissa oleva korjaus- tai muutos­työ.

Jos kiinteis­töllä on jo säädök­set täyttävä jäteve­si­jär­jes­telmä, ei remont­tiin tarvitse ryhtyä. Yleensä jäteve­si­asiat ovat kunnossa kiinteis­töissä, joiden raken­nus­lupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. Kannat­taa kuiten­kin ottaa huomioon järjes­tel­män toimi­vuus, jos se on raken­nettu 2004 tai heti sen jälkeen.

Kunnos­tus on tarpee­ton silloin, jos kiinteis­töllä on vain kanto­vesi ja kuiva­käy­mälä. Ennen 9.3.1943 synty­neet saavat ikäva­pau­tuk­sen uudis­tuk­sesta vakitui­seen asuntoonsa. Lykkäystä uudis­tuk­seen voi hakea kunnasta tarpeen vaatiessa.

Jokai­selta kiinteis­töltä missä on kiinteis­tö­koh­tai­nen jäteve­si­jär­jes­telmä, tulee löytyä selvi­tys jäteve­si­jär­jes­tel­mästä, joko raken­nus­pii­rus­tuk­sien ohessa tai erilli­sellä lomak­keella. 

Kiinteis­töillä, jotka sijait­se­vat vesihuol­to­lai­tok­sen toiminta-alueella, on velvol­li­suus liittyä vesi- ja viemä­ri­ver­kos­toi­hin. Liitty­mis­vel­vol­li­suus koskee myös piha- ja ranta­sau­noja.
Liittä­mis­vel­vol­li­suu­desta on mahdol­li­suus saada vapau­tus kunnan ympäris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­sen myöntä­mällä luvalla. Vapau­tusta haettaessa kiinteis­tön omista­jan on perus­tel­tava miksi kysei­nen kiinteistö voidaan jättää vesihuol­lon ulkopuo­lelle.

Vesihuol­to­lain 11 §:n mukaan liitty­mis­vel­vol­li­suu­desta voidaan vapaut­taa, jos:

• liittä­mi­nen verkos­toon muodos­tuisi kiinteis­tön omista­jalle tai halti­jalle kohtuut­to­maksi, kun otetaan huomioon liittä­mis­kus­tan­nuk­set, laitok­sen palve­lu­jen vähäi­nen tarve tai muu vastaava erityi­nen syy, ja
• vapaut­ta­mi­nen ei vaaranna vesihuol­lon talou­del­lista ja asian­mu­kaista hoita­mista vesi- ja viemä­ri­lai­tok­sen toiminta-alueella.

Lisäksi

• vesijoh­toon liittä­mi­sestä vapau­tet­ta­valla kiinteis­töllä on käytet­tä­vissä riittä­västi vaati­muk­set täyttä­vää talous­vettä
• jäteve­si­vie­mä­riin liittä­mi­sestä vapau­tet­ta­van kiinteis­tön jäteve­sien kokoa­mi­nen ja käsit­tely voidaan järjes­tää niin, ettei niistä aiheudu terveys­hait­taa tai ympäris­tön pilaan­tu­mista
• huleve­si­vie­mä­riin liittä­mi­sestä vapau­tet­ta­van kiinteis­tön huleve­det ja perus­tus­ten kuiva­tus­ve­det voidaan poistaa muutoin asian­mu­kai­sesti

Vapau­tusta haetaan kirjal­li­sesti ympäris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­selta. Hakemuk­sen mukana tulee toimit­taa seuraa­vat liitteet:

• Jos haetaan vapau­tusta vesijoh­toon liitty­mi­sestä, hakemuk­seen tulee liittää talous­ve­si­tut­ki­mus kaivo­ve­den laadusta (tutkit­ta­vat ominai­suu­det: nitraatti, nitriitti, Esche­ric­hia col, kolifor­mi­set baktee­rit). Talous­ve­si­tut­ki­mus saa olla enintään kolme vuotta vanha. Laajem­paa tutki­musta suosi­tel­laan kuuden vuoden välein. Porakai­vosta tulee lisäksi määrit­tää arseeni. Radon­pi­toi­suu­den mittaus on suosi­tel­ta­vaa.
• Jos haetaan vapau­tusta viemä­riin liitty­mi­sestä, hakemuk­seen tulee liittää asema­piir­ros jäteve­sien käsit­te­ly­jär­jes­tel­mästä, kopio jäteve­si­sel­vi­tyk­sestä sekä tiedot jäteve­si­jär­jes­tel­mään tehdyistä hoito­toi­men­pi­teistä.
• Jos haetaan vapau­tusta huleve­si­vie­mä­riin liitty­mi­sestä, tulee hakemuk­seen liittää asema­piir­ros, josta käy ilmi huleve­sien johta­mi­nen.