Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu luovat edellytyksiä hyvälle elinympäristölle ja sen kehittämiselle. Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa määritellään muun muassa alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, kaavojen monipuoliset sisältövaatimukset ja kaavojen laadinnan säännökset.
Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin ne vaikuttavat. Ajankohtaisista kaavahankkeista tiedotetaan kunnan internet-sivuillaan, sanomalehdissä ja kaavoituskatsauksissa. Tällä varmistetaan, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
Alueidenkäyttölain 7 §:n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä.
Alla on linkki, josta näet kaavoituskatsauksen vuodelle 2025.
Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.
Maankäyttö laatii kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa mm. kerrotaan vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista.
Kaavoituskatsaukseen sisältyvään kaavoitusohjelmaan on valittu kaavoitettavat kohteet lähimmän kolmen vuoden pituiselle taloussuunnitelman ajanjaksolle.
Kaavojen laadinnan yhteydessä asetetaan kaava-asiakirjat julkisesti nähtäville kuntalaisten tiedonsaannin vuoksi. Näitä asiakirjoja ovat mm.
- osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
- kaavaluonnos
- kaavaselostuksen luonnos
- kaavaehdotus
- kaavaselostus
- erilliset selvitykset
Kaavahankkeita koskevat viralliset kuulutukset julkaistaan kaupungin internet-sivuilla. Kuulutuksissa on tietoa mm. järjestettävistä avoimista yleisötilaisuuksista. Kuulutusten lisäksi kaavahankkeista tiedotetaan lähialueille ja niille osallisille, joita kaavamuutos koskee.
Maakuntakaavat
Pohjois-Karjalan Maakuntakaava 2040, 2 vaihe
Kaavaluonnoksen palautteet ja niiden vastineet hyväksytty 16.12.2024 ja kaavatyössä on siirrytty ehdotusvaiheeseen
Tavoitteena on saada maakuntakaavaehdotus alkukeväästä (maalis-/huhtikuussa) yleisesti nähtäville muistutusten jättämistä varten. Kaavaehdotus on ollut viranomaislausunnoilla helmikuun alkuun asti.
Yleiskaavat
Nurmeksen kaupungin alueelta puuttuu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaavatyö on jaettu osiin ja tulevien vuosien tavoitteena on saada osayleiskaavat Keskustan, Itäkaupungin, Porokylän, Hyvärilän ja Valtimon pitäjän taajaman alueelle. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan Keskustan osayleiskaava.
Nurmeksen osayleiskaava: Keskusta
Nurmeksen kaupungin keskustaan laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen alueen historiaa unohtamatta. Yleiskaavalla ratkaistaan alueen yleispiirteinen maankäyttö ja liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yleiskaava ohjaa alueen tulevaa yksityiskohtaista suunnittelua.
Asemakaavat
Ritoniemen 124 kaupunginosan, Bomban matkailualueen asemakaavamuutos ja laajennus
Ritoniemen ja Hyvärilän kaupunginosissa laaditaan Nurmeksen kaupungin aloitteesta asemakaavan muutos ja laajennus Bomban matkailualueelle.
Kehittää Bomban alueen matkailukokonaisuutta, elinvoimaa ja viihtyisyyttä. Lisäksi pyritään uudisrakentamisen mahdollistamiseen, vesialueiden hyödyntämiseen ja junaliikenteen pysähtymiseen alueella. Samalla kehitetään alueen lähivirkistys- ja sisäliikuntamahdollisuuksia, torialuetta ja liikenteen sujuvuutta sekä mahdollistetaan matkailua palvelevien toimintojen sijoittuminen alueelle.
Radantaus 136 kaupunginosan, korttelin 156 osan (T‑5) asemakaavamuutos
Kaavaprosessin on käynnistänyt ST 1 Oy:n aloitteesta polttoaineenjakelupaikan kehittämiseksi.
Kaavahankkeet, jotka ovat käyneet kaavaprosessin läpi ja saaden näin ollen lainvoiman.
Maakuntakaava
Maakuntakaava 2040 on ollut voimassa 23.11.2020 alkaen ja se sai lainvoiman 8.7.2021.
Kokonaismaakuntakaava kumosi kaikki voimassa olevat entiset maakuntakaavat eli neljä vaihemaakuntakaavaa. Ainoastaan kolmannen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet jätettiin edelleen voimaan osaksi maakuntakaavaa 2040. Kyseessä on siis Pohjois-Karjalan (lukuun ottamatta Heinäveden aluetta) kattava ja kaikki keskeiset maankäytön teemat käsittävä kokonaismaakuntakaava.
Yleiskaava
Metsäkylä osa-alue I yleiskaavan muutos (Kuohatin ja Petäiskylän kyläalueet) (saanut lainvoiman 15.8.2023)
Yleiskaavan muutos koski ainoastaan käyttötarkoituksen muutosta Kuohatin ja Petäiskylän kyläalueilla. Kaavamuutoksen tarkoitus oli muuttaa Kyläaluetta (AT) osoittava kaavamerkintä Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaikki muut kaavamuutosaluetta koskevat kaavamerkinnät ja ‑määräykset jäivät voimaan eivätkä ne kuuluneet kaavamuutokseen.
Asemakaava
Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavamuutos (Meijerin alue) (saanut lainvoiman 9.5.2025)
Entisen meijerin alueelle Porokylässä laaditaan Nurmeksen kaupungin aloitteesta asemakaavan muutos. Kaavamuutoksella selkeytetään alueen liikenteen ja maankäytön olosuhteita vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Lisäksi yhtenäistetään ja täsmennetään alueen kaavamerkintöjä ja ‑määräyksiä sekä tarkastellaan alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaavamuutos odottaa lainvoimaisuuspäätöstä.
Ritoniemen 124 kaupunginosan asemakaavamuutos (saanut lainvoiman 31.3.2024)
Kaavamuutoksen tavoitteena oli mahdollistaa Ritoniemen laajan teollisuusalueen ja olemassa olevan lämpölaitoksen viereen korvaavan uuden lämpökeskuksen rakentaminen.
Rantaosayleiskaavat
Ylikylän ja Lautiaisen rantaosayleiskaava (saanut lainvoiman 29.4.2021)
Tavoitteena oli laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jolla mitoitetiin alueen maanomistajien rakennusoikeus rantavyöhykkeellä.
Suunnittelualueella on rantaviivaa yhteensä noin 37 kilometriä. Tästä määrästä n. 27 kilometriä on järven tai yli 10 hehtaarin lammen mannerrannalla. Lisäksi suunnittelu-alueella on n. 4 kilometriä jokirantaviivaa ja 6 kilometriä Lautiaissaaren rantaviivaa.
Kaavatyössä osoitettiin rakennuspaikat huomioiden parhaalla mahdollisella tavalla muun muassa Ylikylän kyläsuunnitelma (1996), luontoarvot, arkeologinen kulttuuriperintö sekä Ylikylän arvo kulttuuriympäristönä.
Voimassa olevista kaavoista saatte lisätietoa Nurmeksen kaupungin maankäytöstä.